Surumielinen syksy (ja Max Jury)
Päivä diagnoosin jälkeen: herään liian aikaisin. Päätä särkee ja väsyttää, minulla olisi vielä aikaa nukkua mutta nousen ylös. Avustan äitiä joka on juuri palannut pienimuotoisesta leikkauksesta, eikä pysty toimimaan itse. Keitän kahvia ja syön pikapuuroa mehukeitolla, mustikoilla ja hunajalla. Lähden viemään koiraa yöpuku päällä ja lippis päässä, koska tukka on niin likainen. Sataa ja on […]