Maa heräilee, mistä aloittaa kotipuutarhassa
Kevään antaessa ensi merkkejään, on hyvä ryhtyä toimeen kotipuutarhassa. Kevään ensi töihin kuuluu muun muassa havupuiden suojaus, talvituhojen tarkistus sekä lannoitus.
Lintujen keväinen viserrys ja pajunkissat saavat puutarhurin kuin puutarhurin puutarhahanskat tärisemään innosta. Ennen kasvukauden alkua, eli kun lumet ovat sulaneet aukeilta ja keskilämpötila on yli viisi astetta, ei kotipuutarhassa pääse vielä laajasti hommiin. Pihaa, kasveja ja välineistöä voi onneksi hoitaa ja huoltaa ennen tositoimiin ryhtymistä.
Keväthankien aikana
Kevään ensimmäisiä puutarhatöitä voi aloittaa, kun pihalla on vielä hankipeite. Vaikka kevät aurinko hellii puutarhuria, se ei helli esimerkiksi havuja ja alppiruusuja. Auringon lämpö käynnistää puissa yhteyttämisen ja vesivarastojen haihduttamisen. Keväällä maa ja sitä myötä juuristo on vielä jäässä, jonka takia puut eivät pysty korvaamaan haihtuvaa vettä. Vedenpuute aiheuttaa lopulta havujen ruskettumisen ja kuoleman.
Tämän takia erityisesti nuoret havut ja alppiruusut kannattaa keväällä suojata liialliselta auringonvalolta suojakankaalla. Kankaassa kannattaa huomioida hengittävyys ja lämmönläpäisykyky. Hengittävä kangas estää home-, sieni- ja muiden tautien syntymistä erityisesti havuihin. Ilman tulee päästä vaihtumaan. Lämpötilan on pysyttävä riittävän alhaisena liiallinen haihduttamisen pysäyttämiseksi. Markkinoilla on valmiina hyviä ja käyttökelpoisia suojakankaita.
Toinen lumien aikana tehtävä puutarhatyö on siivous. Varastoista ja ulkoa kannattaa pestä kaikki ruukut ja työkalut lämpimällä vedellä ja esimerkiksi mäntysuovalla. Markkinoilla on myös esimerkiksi etikkapohjaisia pesuaineita, jos kaipaat luonnollisempaa pesuainetta. Puhtaat välineet ylläpitävät viljelyhygieniaa ja estävät kasvitautien leviämisen.
Pihalla oleva kasvihuone kannattaa myös pestä viljelylaatikoita myöten ennen viljelyn aloittamista. Pakkanen talvella toimii hyvänä tautien tuhoajana, mutta tästä huolimatta kasvihuone kannattaa pestä huolellisesti. Samalla tulee tarkistettua, onko mikään hajonnut talven aikana. Viljelyhygienia kunniaan!

Lumien sulaessa
Vaikka puutarha kasveineen on saanut latautua ja hetken huojahtaa talvella, ei pihan muut asukkaat ole välttämättä näin tehneet. Lumien sulaessa kannattaa siis tarkistaa talvituhot. Talvituhoja on voinutkin aiheuttaa niin pihamaan pupuset kuin painava lumi. Tuijat voivat sojottaa minne sattuu, puun taimet ovat voineet liikkua pois istutuskuopastaan tai pihan puiden oksia on saattanut katketa lumen painosta.
Talvituhojen korjaaminen saattaakin välillä vaatia ammattilaisen apua, varsinkin jos kohteena on isot puut tai muut pitkäaikaiset kiinteät rakenteet. Taimien ja nuorten puiden tuenta kannattaa tarkistaa ja varmistaa. Katkenneet oksat kannattaa sahata varovasti mahdollisimman läheltä runkoa niin, että oksan kaulus pysyy ehjänä. Tällöin oksan kaulussolukko pääsee korjaamaan syntynyttä haavaa.
Rusakkojen ja myyrien syömät puut ja pensaat kannattaa hoitaa tapauskohtaisesti. Hieman järsitty puu osaa parantaa itse itsensä. Haavaan ei tarvitse laittaa mitään hoitoaineita, niistä ei ole mitään hyötyä. Puu hoitaa itseään solutasolla. Runko kannattaa suojata keväällä aidalla, jotta tuholaiset eivät pääse maistelemaan puuta uudestaan. Kokonaan syödyissä rungoissa kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Paras tapa estää hedelmäpuiden ja marjapensaiden syönti talvella, on suojata ne jo syksyllä.
Puhtia kasvuun heti alkuun
Lumien sulettua puutarhassa kannattaa aloittaa kalkitsemisella. Kasvit imevät paremmin ravinteita sekä maan mikrobisto toimii paremmin, kun maan happamuus on lähellä pH 7 eli neutraalia. Kalkitseminen ja sen jälkeen lannoitus kannattaa tehdä, kun kun maa on vielä kostea, mutta lumien sulamisvedet eivät huuhdo niitä pois. Maan mikrobiston parantamiseksi puutarhasta ei kannata siivota talven jäljiltä lehtiä tai muuta kasvijätettä, vaan jättää ne. Maa voi paremmin, mitä enemmän syötävää pieneliöille on. Kalkitusta ei tarvitse tehdä joka vuosi, eivätkä kaikki kasvit pidä kalkista. Esimerkiksi happamaan kasvit kuten alppiruusu ja tuija eivät pidä eivätkä tarvitse kalkkia.
Kalkitsemisen jälkeen vuorossa on lannoitus. Pihassa lannoituksesta hyötyvät esimerkiksi perennat, ruusut, hyötykasvit ja nurmikko. Markkinoilla on valmiita lannoitesekoitteita, jotka kannattaa valita lannoitettavan kohteen sekä tavan mukaan. Mikäli kyseessä on pieni puutarha, kannattaa valita moniravinteinen yleislannoite, joka sopii lähes kaikelle puutarhassa. Aloita keväällä lannoitus varovasti, jotta kasvien juuret eivät kärsi liiasta ravinteista. Tuoreeseen multaan istutettuja kasveja ei tarvitse lannoittaa. Kaupallisissa mullissa on runsaasti ravinteita kasvin tarpeisiin.
Puiden lannoituksen kanssa kannattaa pitää järki kädessä ja malttia matkassa. Pihan tavalliset puut eivät vaadi erikseen lannoittamista. Mikäli halutaan tukea esimerkiksi hedelmäpuiden satoa, voidaan puita halutessaan mukaan lannoittaa, eikä usein sekään ole välttämätöntä.
Muistathan, että kalkitus ja lannoitus ei ole ainut tapa antaa kasveille kasvuvoimaa. Oikea kasvi oikeassa paikassa sekä hyvinvoiva maaperä edistävät kasvien kasvua ja vähentävät lisäaineiden tarvetta. Hyötykasviviljelmillä ja yksivuotisten kukkien kohdalla kannattaa kierrättää viljeltäviä kasveja, jotta maaperä ei köyhdy liian yksipuolisen eliöstön takia.
Ps. Maan sulettua kannattaa istuttaa joulusta ja pääsiäisestä ylijääneet kukkasipulit sekä jouluruusu puutarhaan. Sipulit kannattaa istuttaa kolmen sipulin syvyyteen, mieluiten hiekkapitoiseen paikkaan. Jouluruusu viihtyy parhaiten varjoisalla tai puolivarjoisalla paikalla esimerkiksi pensaiden tai aidan alla.