Varmista upea marjasato, huolehdi herukkapensaista

Herukkapensaiden hoitaminen eli leikkaaminen ja lannoittaminen edistävät pensaan terveyttä monilla tavoilla. Nuoret ja elinvoimaiset pensaat ovat paremmin vastustuskykyisiä myös marjapensaiden sairauksia vastaan. Suurta osaa sairauksista ei voi parantaa mutta niitä voidaan ehkäistä pensaiden oikeanlaisella lannoituksella sekä ilmavana pitämisellä. Nappaa alta parhaat vinkit herukkapensaiden hoitoon!

Leikkaa tasaisesti ja vuosittain

Eri ikäisillä herukkapensailla on erilaisia leikkaustarpeita. Musta- ja viherherukan hoitoleikkaaminen kannattaa aloittaa 4–5 vuotta pensaan istutuksesta, puna- ja valkoherukalla vastaavasti 6–8 vuotta. Ensimmäisinä vuosina pensaista voi tosin leikata maata myöten kasvavat sekä vaurioituneet versot. Vaurioituneita versoja ovat esimerkiksi kuolleet, katkenneet sekä eläinten syömät. Versot kannattaa leikata maata myöten.

Kun herukkapensaat ovat tarpeeksi vanhoja, niitä kannattaa leikata tasaisesti vuosittain. Oksia kannattaa harventaa niin pensaan ulkoreunalta kuin keskeltä. Leikkaus kannattaa tehdä keväällä ennen silmujen puhkeamista tai heti sadonkorjuun jälkeen.

Hoitoleikkaamisessa pensaista kannattaa poistaa maata myöten ja vahingoittuneiden lisäksi vanhoja oksia. Huomaa leikatessa, ettet poista kaikkia vanhoja oksia. Pensaissa on hyvä olla kaikenikäisiä oksia. Pensas voi näin paremmin ja kasvaa hillitymmin. Vanhat oksat tunnistat kuoren tummasta väristä sekä hilseilystä. Kaikki oksat kannattaa leikata maata myöten. Leikkauksen jälkeen herukkapensaisiin tulisi jäädä parisenkymmentä versoa, joista noin ⅓ on nuoria versoja ja loput eri ikäisiä.

Vinkki: älä heitä leikattuja oksia pois vaan hyödynnä ne eri tavalla. Oksat voi kasata hyönteishotelliksi tai leikata sisälle maljakkoon.

Lannoita maltilla

Herukkapensaat kannattaa lannoittaa keväällä, jolloin pensas voi käyttää ravinteita marjojen tuotantoon. Pensaiden lannoitus kannattaa aloittaa seuraavana vuonna istuttamisesta. Paras lannoitusajankohta on keväällä juuri kasvun alettua.

Lannoitusmäärä ja -tyyppi riippuu pensaan koosta ja tarpeista. Jos pensas ei jaksa kasvattaa uusia versoa, kärsii se useimmiten typen puutteesta. Typen kanssa kannattaa olla varovainen, sillä liika typpilannoitus rehevöittää kasvustoa ja altistaa kasvitaudeille. Maltti on siis valttia lannoituksessa!

Lannoitteena voi käyttää markkinoilla valmiina olevia lannoitteita sekä kompostia, lantaa tai vihermassoja. Vihermassalla tarkoitetaan erilaisista puutarhan vihreistä tehtyä sekoitetta kuten nurmen ajamisesta syntynyttä “jätettä.” Valmiista lannoitteista kannattaa lukea ohjeet tarkkaan. Komposti, lanta ja vihermassa levitetään sellaisenaan pensaiden juurelle.

Vastustuskykyä tauteja vastaan

Mustaherukalla merkittävin sairaus on suonenkatotauti. Tautia esiintyy myös muissa herukoissa ja taikinamarjassa. Tauti leviää herukanäkämäpunkin ja taimien mukana. Punkin läsnäolon tunnistaa keväisin pallomaisista tai turvonneista silmuista, joiden sisällä punkki talvehtii. Äkämäpunkin läsnäolo herukassa usein tarkoittaa suonenkatotaudin läsnäolon mahdollisuutta.

Tauti aiheuttaa muutoksia tartunnan saaneissa lehdissä. Lehdet ovat tavallista kapeammat, niiden reunojen sahalaita on tavanomaista karkeampaa ja lehden kanta on suora, sekä nimensä mukaisesti lehtien pääsuonten määrä on huomattavasti vähentynyt terveeseen lehteen verrattuna. Taudin ensioireisiin saattaakin kuulua lehtiin ilmaantuvat mutkittelevat kellertävät juovat.

Kaikki taudit eivät ole kovinkaan vakavia. Suomessa tavataan lievää ja ankaraa versiota taudista. Ankarassa taudin tunnistaa helpoiten epämuodostuneista kukista, joissa on 8–12 terälehteä tavallisen viiden sijaan, ja joissa heteet ja emi ovat surkastuneet. Lievää tautia voikin olla hankalampi tunnistaa pelkkien oireiden perusteella, mutta tauti on varteen otettava syy heikentyneelle marjasadolle varsinkin, jos pensaissa on havaittu äkämäpunkkeja.

Äkämäpunkin turvottamat silmut voit leikata pois ennen kuin ne noin toukokuussa siirtyvät ulos silmuista. Leikkaa silmut pois ja polta. Älä tiputa silmuja maahan, punkit kyllä löytävät tiensä takaisin pensaisiin.

Tutustu myös alkukesän juttusarjaamme nurmikon hoidosta , kunnostamisesta ja perustamisesta. Tästä pääset lukemaan juttusarjan viimeisen julkaisun kulahtaneen nurmikon kunnostukseen: Hoida pihanurmikko kuntoon helpoilla vinkeillä

Koti Piha ja puutarha DIY

Parveke kukkii heti kevään alusta

Suomessa parvekkeet eivät välttämättä ole kovin viehättäviä paikkoja talvella. Onneksi asian ei tarvitse olla näin! Parvekkeesta voi saada helposti muokattua vuodenkiertoa heijastavan keitaan keskelle kaupunkia.

Vihreitä tiloja ja puutarhoja on monenlaisia ja kokoisia. On perinteisiä keittiöpuutarhoja, suuria pihoja, julkisia istutusalueita, puistoja, pieniä salaisia sisäpihoja sekä yhteisiä viljelypalstoja. Kaikki vihreät tilat tuovat käyttäjälleen iloa ja lisäarvoa arkeen.

Tilan ei tarvitse olla välttämättä sidottu maatilkkuun, vaan omaan vihreään viipaleeseen riittää pienimmillään ikkuna tai parveke. Betonin ainesosat eli sementti, vesi ja kiviaines ovat erinomainen kasvualusta joillekin sammaleille, mutta pienen vihreän pyhättösi muut kasvit vaativat hieman lisäapua kuten ruukkuja ja multaa.

Siivoa kasveille tilaa

Parvekkeen kevätsisustus kannattaa aloittaa perinteisellä siivoamisella ja ihanilla kevään sipulikukilla. Siivoa parvekkeelta talven aikana kertynyt roina pois ja kaiva varastosta pihakalusteet esille. Puiset parvekekalusteet kannattaa pestä ja öljytä. Öljyämisen ansiosta ne kestävät pidempään. Metallisille kalusteille riittää pelkkä pesu.

Parveke kannattaa imuroida sekä pestä huolella, siistillä parvekkeella kukat ja muu vihreä pääsee paremmin oikeuksiinsa. Parvekkeella talvehtineet kasvit kannattaa tarkistaa ennen kuin niille tekee mitään: löytyykö niistä pieniä silmuja? Vai ovatko ne täysin pystyyn kuolleita? Pystyyn kuolleet kasvit kannattaa heittää biojätteeseen ja korvata uusilla ihanuuksilla.

Kuvassa on terrakottaruukuissa tetenarsisseja ja helmihyasintteja
Helmihyasintit ja tetenarsissit näyttävät hauskalta yhdessä saviruukussa.

Sipulikasvit tuovat väriä

Suloiset sipulikasvit kuten narsissit, hyasintit ja helmililjat herättävät keväällä parvekkeen eloon. Sipulikasvit sietävät erinomaisesti viileää, jonka ansiosta ne pärjäävät Suomen keväässä. Tetenarsissi kestää jopa pienen totuttelun jälkeen kymmenen astetta pakkasta. Sitä ei mahdolliset takatalvet haittaa!

Sipulikukat voi laittaa sellaisenaan suojaruukkuihin tai istuttaa osaksi isompaa kokonaisuutta. Suojaruukkuissa voi leikitellä kokojen ja värien kanssa. Esimerkiksi mielenkiintoisen kokonaisuuden saat, kun laitat keltaisia tetenarsisseja erilaisiin ruukkuihin. Vastaavasti voit laittaa täysin samanlaisiin ruukkuihin erilaisia kasveja, kokonaisuus on samaan aikaan mielenkiintoinen ja harmoninen.

Istutusta tehdessä kannattaa huomioida, miten kasvit näkyvät. Korkeimmat kasvit kannattaa sijoittaa istutuksessa keskelle, jotta ne eivät peitä matalampia kasveja. Muuten kasvit voi ryhmitellä kasvilajeittain tai sijoitella värin mukaan. Päästä luovuutesi valloilleen! Sipulikukat saavat kaiken voimansa sipulista, joten niiden istuttamiseen riittää tavallinen kukkamulta. Muista laittaa istutuksen pohjalle lecasoraa tai kiviä, jotta juurilla kulkee ilmaa.

 

Nappaa tästä vielä vinkit sipulikukille:

Tutustu lisää Keukenhoffiin
Koti Piha ja puutarha Sisustus Suosittelen