Äidin ja lapsen yhteys

Oon kuunnellut nyt äänikirjaa nimeltä Läsnäolon voima. Kuuntelun jälkeen poikani tuli syliini katsomaan piirrettyjä ja yritin olla täysin läsnä siinä tilanteessa. Tunsin, kuinka onnistuin tässä kokeilussani aika hyvin. Tämän jälkeen oli pakko päästä kirjoittamaan ylös tekstiä, joka tulvahti mieleeni:

Kun olet sylissäni ja pidän sinusta tiukasti kiinni, voin tuntea sinut kuin minä olisin sinun kehosi. Sillä hetkellä en tunne itseäni, vaan tunnen sinut, tunnen meidät. Olet hiljaa ja tiedän, että tunnet saman kuin minä. Sinä et vain osaa kertoa sitä. Ainoa miten tuot sen esille on olemalla täysin läsnä, ja sen sinä osaat. Vielä tässä iässä ainakin. Pieni lapsi ei ole ainoa, joka tuntee olevansa yhtä äitinsä kanssa. Äiti voi myös kokea sen silloin, kun on todella läsnä. Meitä yhdisti joskus sama verenkierto, sinä olit minussa ja minä sinussa.

Pieni lapsi elää hetkessä, eihän hänelle ole mennyttä tai tulevaa. Ei ole vielä oppinut odottamaan jotain, mikä tapahtuu viikon päästä. Kunpa osaisin olla itsekin enemmän läsnä.

perhe vanhemmuus syvallista runot-novellit-ja-kirjoittaminen
Kommentit (4)
  1. Kuulostaa ihanalta. 💕

    Itselleni lapset ovat kyllä opettaneet valtavasti lisää läsnäoloa jä pysähtymisen taitoa. ❤ Pienillä lapsilla ei ole ajantajua samalla tavalla. Olenkin koittanut lasten kanssa kulkiessa muistaa varata tarpeeksi aikaa elämän pienten asioiden ihmettelyyn, sen sijaan että hoputtaisin eteenpäin. Lapsen focus on aina siinä hetkessä, meillä aikuisilla helposti vain päämäärässä.

    1. Totta. 😍 Olen varsinkin nyt hoitovapaalla yrittänyt elää enemmän hetkessä. En halua odottaa mitään tulevaisuudessa tapahtuvia asioita, koska silloin olen hyvin nopeasti takaisin töissä ja kaikki muu on mennyt huomaamatta ohi. 😅 Olen huomannut jo vähän isompien lapsien kanssa, että tämä tulevien tapahtumien odottaminen alkaa jo melko aikaisin. Aina odotetaan sitä seuraavaa asiaa, vaikka eletään tällä hetkellä sitä, mitä aiemmin haluttiin. Olen jo monta vuotta sitten huomannut itsestäni, että en osaa pysähtyä ja aika menee nopeasti ohi. Kuitenkin nyt vasta minulla on keinoja edes vähäksi aikaa pysähtyä hetkeen.

  2. Mielenkiintoista lukea kokemuksestasi, vaikka en ole itse oman lapseni kanssa kokenut tuollaista. Minkä ikäinen lapsi sinulla on?

    1. Mulla on 1,5v. Tämän kirjoitin muistiinpanoihin, kun hän oli 1v 3kk. Yleensä, kun harjoittelen tietoista läsnäoloa, mulle tulee jotain mieleen mitä en välttämättä muistaisi edes myöhemmin, jos en kirjoita ylös 😁 Aika vaikealta se läsnäolo vielä tuntuu, mutta haluaisin sitä harjoitella lisää. Tämä oli ohi menevä tunne siinä hetkessä, kun mieli oli hetken hiljaa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *