Aamu alkaa…

Hammaspesulla!
Kun pesen hampaitani, M tuijottaa toimitusta kiinteästi ja osoittaa kiinnostusta puuhaa kohtaan
haromalla käsillään harjaani kohti ja pomppimalla ylös alas kyykkyasennossa.

Jos M:lle antaa oman hammasharjan ja vähän (superrumassa tuubissa olevaa) vauvojen hammastahnaa, hän pyörittelee harjaa suussaan (oikein päin) edestakaisin ja pitkiäkin aikoja. Lopuksi hampaiden puhdistusurakan voi viimeistellä pyöräyttämällä M:n kaikki kolme hammasta vielä aikuisvoimin läpi.

Uskoisin innostuksen hampaidenpesuun juontavan juurensa siitä, että M on saanut pestä (tuolloin olemattomia) hampaitaan jo aivan vauva-aikansa alusta asti leikkikäyttöön varatulla hammasharjalla. Harjan aiheuttamat tuntemukset eivät siten ole enää uusia ja epämiellyttäviä; Harjalla on ennemminkin mukava rapsutella puhkeamassa olevien hampaiden takia kutiavia ja kuumottavia ikeniä. Ja onhan mukava saada joskus puuhata samoja asioita kuin aikusetkin!

Ps.
Postauksessa luki oikolukukierrokselle asti ”hamastahnaa”.
Sitäkö ne lapsilleen laittavat Lähi-Idässä, kun kriisi siirtyy sukupolvelta toiselle?

Oho, Hamas mainittu. Ja näin blogini pääsi myös tiedustelupalvelujen seurantalistalle,
tervetuloa vaan uudet lukijat siltäkin suunnalta!