Äiti on kateellinen lapselleen

Ai mistä sitten? No uudesta tukasta tietenkin.
Ette voi kuvitella, tai ainakaan suurin osa tuskin voi, miten olenkaan kateellinen sivulta ja takaa hyvin lyhyeksi saksitusta ja päältä sekä edestä hieman pidemmäksi jätetystä hiusmallista. Yhyy, tahtoo myös.

Pohdiskelin jo lokakuussa, mitä lapsen hiushapsukkeille oikein pitäisi tehdä ja päätin silloin leikkauttaa tukan, kun lapsi sitä itse pyytää tai tukka alkaa haitata hänen olemistaan. Satuin päiväkodille hakupuuhiin päivänä eräänä, kun lapsi oli jumppasalissa touhuamassa kavereidensa kanssa. Tarkkailin lasten touhuja hetken ja näin ihan lyhessä ajassa lapseni kamppailevan kasvoille valuvan otsatukkansa kanssa useampaan otteeseen. Varasinkin parturiajan melko nopeasti sen jälkeen.

Käytin lapsen tukanleikkuussa vakiopaikassani, Kauppakaaren kampaamossa, jota voin ihan pyyteettömästi ja ilman blogietuja suositella sekä leikkausjäljen että hintatason puolesta. Kuutti jaksoi istuskella lapsille tarkoitetussa koroketuolissaan, nallessu päällään yllättävän hyvin, tosin mukaani nappaamilla herkuilla saattoi olla osuutta asiaan.

Leikkaaminen, ympärillä häärivät kampaamon muut työntekijät tai koneella surauttaminenkaan eivät aiheuttaneet paniikkia. Sangen onnistunut ensimmäinen parturireissu siis! Osansa oli varmasti lastamme operoineen Kinnan tavalla selittää eri työvaiheita ja jutustella lapsen kanssa ennen leikkausta ja sen aikana.

Norppaemo tykkää!

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSA, BLOGILISTALLA, FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ