Yritän epätoivoisesti opiskella. Tuolla taustalla häämöttävä kasa koostuu tenttikirjoistani, opintojaksokuvauksista ja oppimispäiväkirjan pohjaksi keräämistäni messumateriaaleista sekä artikkelitehtävää varten kerätyistä lehtijutuista. Nenän edessä on läppäri, jonka Word meinaa kaikessa naurettavassa raskaudessaan kyykyttää jatkuvasti. Teepannu on kuumana ja viikonlopun mässäilyjä tasoitellaan tässä samalla kiskomalla pannukaupalla teetä ja pullotolkulla vettä. On nimittäin kohtuullisen turvonnut olo.  Puitteet ovat siis […]

Kävimme vanhempieni, veljieni ja Kuutin kanssa Suomen luontokeskus Haltiassa. Reippailimme ensin Haltiaa ympäröivässä maastossa. Päädyimme kuitenkin sumussa tarpoessamme eri reitille kuin aioimme ja palasimme lopulta omia jälkiämme pitkin takaisin. Kuuttikin jaksoi hyvin taapertaa mukana, mitä nyt matkasi muutaman pätkän veljeni kyydissä Tulassa.  Sitten tutustuimme  luontokeskukseen, josta löytyi muun muassa rakenteellisesti hieno sotkan muna-rakennelma taideteoksineen, luminen talvimaailma, […]

Tutustuin sinuun kaverini kautta vauvavuoden raskaimmassa vaiheessa. Kevät oli kääntynyt lämpimän kesän kautta syksyksi ja tiuhkusadetta oli jatkunut monta päivää. Univelkaa oli kertynyt jo puoli vuotta, ajatukset olivat muuttuneet väsymyksestä lyhytjänteisiksi. Söin vähän mitä sattuu silloin kun ehdin ehdin ja torkahtelin päivisin milloin minnekin. Pienetkin ongelmat ja vastoinkäymiset tuntuivat usein ylivoimaisilta. Kotitöistä muistan tuolta ajalta […]

Otimme vähän 52 viikkoa-projektin kuvia. Ensin koetin näyttää fiksulta kuvassa (kyseenalaisin tuloksin) ja lapsi tuijotti ulos ikkunasta. Kiinnostavia variksia pihamaalla. Tai jotain. Alettiin sitten kumpikin selittää jotain tärkeitä asioita kameran takana kärsimättömästi päivystävälle miehelle. Kato nyt, mihin se tarkentaa ja että mulla ei ole jäänyt mitkään keinovaloasetukset päälle.  Ainiin, pitikö meidän jotenkin poseerata, näytetään vielä hetki […]

Olen ennenkin kirjoittanut eettisistä lahjoista ja toivonut niiden antamisen yleistyvän, vaikka sitten entistä tarkemmin valittujen tavara-, palvelu- ja elämyslahjojen rinnalla. Kun minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua Unicefin toimintaan, lähdin innolla mukaan. Onhan kyseessä maailmanlaajuinen avustusjärjestö, jonka kautta tuetaan lasten terveyttä, koulutusta ja tasa-arvoa, suojellaan lapsia ja jaetaan hätäapua kaikkialla maailmassa, Intian suurkaupungeista kaukaisempiin pikkukyliin. Unicefilla on […]

Norppaemon ja Kuutin keskustelut ovat olleet viime aikoina yllättävän… tieteellisiä? N: Miksi lehdet on keltaisia?K: Koska on syksy.N: Joo, mutta mitä se puu tekee niille lehdille syksyllä?K: Ottaa värin sinne sen sisään…N: Viherhiukkaset?K: Joo, viherhiukkaset sinne puun sisään.N: Minnekäs ne menee keväällä?K: Uusiin lehtiin! K: Miksi ulkona on pimeää?N: Kun aurinkoa ei enää näy.K: Missä […]

Television katsomiseni on muuttunut sikäli viime aikoina, että etsiessäni uutta sarjaa katsottavaksi pyykkien ripustamisen, tiskikoneen täyttämisen ja muiden kotiaskareiden tekemisen (tai ”hukka-aika-aktivitettien, krhm) lomaan, päädyn usein selailemaan Netflixiä uusien, mielenkiintoisten sarjojen toivossa. Mutta kun se vaan on niin helppo klikata iPadiltä auki ja jatkaa katsomaansa sarjaa siitä kohdasta, mihin on sen joutunut jonkin häiriön vuoksi […]

Viimeinen ”arkipäiväyksinhuoltaja”-viikko on pyörähtänyt käyntiin. Alkuviikko on loppuviikkoa useammin itselleni jotenkin nihkeä ja tahmea; Aamuheräämiset, aikatauluissa pysymiset ja liikkumisen, opiskeluhommien tai kotitöiden aikaan saamiset ovat vähän niin ja näin. Miehen lähteminen arkiviikoksi toisaalle ei ole ainakaan vähentänyt alkuviikkoa kohtaan tuntemaani lievää antipatiaa. Paras keksimäni hyvän päivän resepti on tähän mennessä ollut riittävän aikaisin herääminen, jolla […]

Mitäpä tähän sitten sanoisi. Jos jotenkin voi asian summata niin toteamalla, että tyypin tyyli oli eilen harvinaisen vähän värikylläinen ja erityisen rokahtava. Punaiset pökät mustalla palloniittivyöllä, karjuva-pantteripaita, niittiranneke, tähtineule ja lapsen itselleen tiukasti vaatima yksi lakattu kynsi (haluaisi kaikkiin lakkaa, mutta äiti ei viitsi hommaan ryhtyä). Rokkityyliä pehmensivät sentään kukkasukat ja kengät, jotka eivät taida […]

Viina on viisasten juomaa. Ja minä en koe olevani tässä asiassa mitenkään viisas. Itse asiassa kirjoitin aiheesta jonkin sisäisen pakon ajamana, vaikka ajatuksien saaminen tekstiksi oli ihan kauhean tuskan ja hikoilun takana. Tätä asiaa olen oikeasti pyöritellyt päässäni viikkokaupalla eikä se ole ollut erityisen miellyttävää. Aihe on toisaalta henkilökohtainen, muttei kuitenkaan mitenkään erityisen kipeä. Koetin […]