Tiedättekö sen tunteen, kun käy ylikierroksilla, muttei saa paljoakaan aikaan. Kun on vetänyt hieman liian tiukalla aikataululla ja suurella työmäärällä jo pidempään ja jossain kohtaa keho ja pää sakkaavat. Olen selvästi siinä pisteessä nyt. Kun saan asunnon kuntoon, opiskeluhommat seisovat ja opiskelutehtävien edistyessä harrastukset jäävät pölyttymään. Sen siitä saa, kun kahmii itselleen kroonisesti enemmän tekemistä […]

Haaveilu on tärkeää. Se pitää pään kasassa. (Samasta teemasta höpöttelin jo videolla kuulumisia kertoillessani, klik). Eikä haaveiden kohteiden tarvitse olla maailmanympärysmatkoja, kauneuskuningattaren titteleitä tai nobelpystejä. Parhaita haaveilun kohteita ovatkin mielestäni pienet asiat, joita on odottanut ja joihin liittyy tuoksu-, tunto- tai makumuistoja sekä himpun verran sentimentaalisuutta. Sellaisia erityisia puuhia, jotka liittyvät olennaisesti johonkin paikkaan, vuodenaikaan tai […]

Reilun tunnin mittaisen ”luennon” pitäminen oppilaitoksella ja iltapäivä harjoittelupaikan päiväkotihommissa sekä lapsen päiväkodin kevätjuhla pihalla: Niihin kaikkiin tämän asun pitäisi venyä, kurkottaa ja kyykätä. Toivotaan että vaihtokengillä ja sateenvarjolla varustautuneena selviän päivästä kunnialla! Hame, tuubitoppi, neule, korkokengät, ballerinat ja kaulakoru: H&M / Laukku: Ivana Helsinki / Huivi: Pieces (Zalando)  

Välillä taas kuulumisia videon muodossa. Juttua muun muassa kesälomasuunnitelmista, akuutista nörttiytymisestä sekä siitä, miten miehen, joka ei tanssi, saa mukaansa afrotanssitunnille. Katsoin videon nopeasti läpi ja kiinnitin huomiota jalkoihini, jotka heiluvat ajoittain taustalla. Messevän näköiset nuo kuivat ja halkeilleet kantapäät sekä nurmikosta likaantuneet päkiät ja jalkapohjat, jotka näyttävät ihan homeisilta. Kenties jalkahoidon paikka? P.S. Nenä […]

Aika värittömissä ympyröissä nukumme edelleen. Tyynyissä musta-valko-harmaata ja siellä täällä vähän ruskean sävyjä. Tosin lakanoissa vilisee kesäkaudella pistaasia ja kedonvihreää. Suurimmat yksittäiset muutokset pienten fiksauksien ohella olivat päiväpeiton vaihtaminen juuttikankaisesta valkoiseen, varastossa pölyttyneeseen peittoon sekä jonkin aikaa kestäneen verhottoman kauden päättäminen; Parvekkeen oven ikkunassa ei ole sälekaihtimia, joten jokin ratkaisu piti löytää enimmän häikäisyn ja […]

Rakastan kalastamista – kuka kunnon norppa ei rakastaisi? Kalastaminen on täydellinen tapa tehdä jotain tekemättä mitään, vetäytyä mietiskelemään herättämättä kuitenkaan epäilyksiä suurempien eksistentiaalisten kriisien olemassaolosta. Hengittää järvi- tai meriluontoa sisään ja puuhata jotain sinänsä merkityksetöntä, jolla voi kuitenkin oikeuttaa oleilunsa. Kun otetaan huomioon lähes-hermoromahdus-postauksessa esittämäni seikat, saatoitte miettiä että hyvä, nyt se on ottanut vinkeistä […]

Kun VIMMAn lettileggingsejä alkoi ilmestyä ”blogilasten” jalkoihin, päätin että tuommoiset on saatava. Leggingsit myytiin ensimmäisestä erästä loppuun pikaisesti ja harjoittelusta johtuvien heikkojen netissäroikkumismahdollisuuksieni vuoksi en ehtinyt varaamaan leggingsejä riittävän ajoissa ennakkovarauskierroksella, en itselleni enkä lapselle. Kolme hukattua mahdollisuutta siis, nyyh. Ehdin jo vaipua toisen luokan bloggaaja-itsesääliin, olkoonkin että varailin leggingsejä lastenvaatehullun hamsteriäidin ominaisuudessa, tajuttuani etteivät […]

Nyt ei oikeasti ole lievä hermoromahdus kauhean kaukana. Kaikki mahdollinen valmiiksi saatettava puuha kaatuu niskaan kun toukokuu lähestyy loppuaan. Kun puhutaan loppurutistuksesta, viitataan yleensä yksittäiseen työprojektiin, koulutyöhön tai harrastushulinoihin, eikä jokaisen työsaran runnomiseen kertaheitolla valmiiksi. Sopii syyttää nuorena lisääntymisen aiheuttamaa huonoa omatuntoa siitä että olen kasannut itselleni mielipuolisen määrän kouluhommia. Jonkin hienon ajatuksen johdattamana päätin […]

Sataa satamistaan, eteiset täyttyvät märistä kengistä ja ulkovaatteista sekä kotona että harjoittelussa. Koetan potkia itseäni rutistamaan viimeiset kirjalliset työt, vaikka sitten yöunien ja liikunnan kustannuksella. Toisaalta kaikki kasvaa, lehdet, ruoho, parvekkeen alppiruusuunkin aukesivat ensimmäiset kukat, varkain ja omine aikoineen. Ja tietenkin tuo lapsi, joka otti eilen minua kiinni molemmista käsistäni ja sanoi: ”Kuutti rakastaa äitiä”. Jos […]

Äitienpäiväntunnelmoinnin nimissä osassa viime viikon yhteiskuvista seikkailee myös äitini. Kolmen sukupolven yhteiskuvia siis! Viimeisen kuvan ilmeeni selittyy sillä että aloin pohtia huolestuneena, saisimmeko sateen jäljiltä takamuksemme märiksi penkillä poseeraamisesta. Sen sijaan toiseksi viimeisen kuvan kilahtaneelle ilmeelle en osa tarjota mitään selitystä. Se lienee synnynnäinen. Katso myös: Kaikki 52viikkoa-projektin kuvat & Valokuvan voimaa haaste