Hei, nimeni on Hertta. Osa tunteekin minut jo aiempien juttujen ja kuvien perusteella. Olen normaalikokoinen, pitkäkarvainen mäyräkoiranarttu. Minulla on ikää viisi vuotta, mutta sitä ei helposti uskoisi, kun seuraa sähellystäni. Emäntäni on sellainen tyyppi, joka kantaa mukanaan jonkun vanhan hipin sielua entisestä elämästään. Muuten en osaa selittää, miksi hän kerää alumiiniset kynttilöiden tuikkukipot pussiin tai […]

Aika monen lastenvaateasioita toisinaan tai usein käsittelevien blogien kommenttibokseissa, myös omani, on harmiteltu lapsenomaisilla hienoilla kuoseilla varustettujen ja kivanväristen lastenvaatteiden kokojen loppumista suurimpaan vauvakokoon eli yleensä kokoon 86. Ja onhan se totta, että varsinkin monien suurten ketjuliikkeiden lastenvaatteet muuttuvat yhtäkkiä viimeistään koossa 98 pinkeiksi Hello Kitty-glitter-keijuoksennuksiksi tai Cars-monsteri-graffitikaaoksiksi. Yksi minulle erityisen mieluinen parannus asiaan saatiin, […]

Nyt se sitten iski, jokaisen syksyn pakollinen syysflunssa. Lapsihan oli jossain määrin räkäinen jo koko lomaviikon, mutta suunta ei ole ollut ainakaan parempaan päin; Muutama viimeinen yö on ollut sellaista hyppimistä ja heräilyä, ettei olt tullut paljoa nukuttua. Ja viime aamuina olen herännyt myös itse pää sekä hengitystiet tukossa ja kurkku kipeänä. Täytyy vain koettaa […]

Lapsi se vaan kasvaa ja kehittyy eikä vain pituuskasvun tai puheen kehityksen osalta vaan myös tukkalaitteen pidentymisen muodossa. Kokeilin aamutuimaan taaperon tukan pituutta ja tällä kertaa suurimman osan haituvista sai jo poninhännälle, mutta ”futarinutturaa” näistä kutreista ei vielä saanut. Tukka on mielestäni ihan soma avonaisenakin, tosin kaikista kovimmissa menoissa ja tuulissa se saattaa heilahtaa kasvoille. […]

Ala-asteella ihastuin yhteen poikaan. Siis nimenomaan yhteen, mikä tuntui olevan selvästi poikkeus eikä sääntö. Olen useaan kertaan aikuisiällä naureskellut sille, miten suhtauduin kavereideni viikottain tai kuukausittain vaihtuville ihastuksille tuhahdellen ja pitäen heitä salaa mielessäni huikentelevaisina ja ailahtelevaisina hepsankeikkoina, jotka eivät osaa suhtautua asioihin niiden vaativalla vakavuudella. Uskon silloisen katsantokantani heijastelevan kuitenkin jotain sellaista piirrettäni, joka […]

Olipas mukavaa, että saunavuoromme osui kotiinpaluun illalle. Ei sillä, etteikö reissussakin olisi tullut saunottua joka päivä, mutta kyllä saunominen on helpompaa näin kotimaassa. Tai ainakaan meidän taloyhtiömme saunatilojen ulkopuolella ei ole kattavaa listaa saunomisen vaaroista ja rajoituksista. Tällainen kyltti siis koristi hotellimme saunaosaston seinää:

Hyrr, täällä on kylmä! Olemme siis palanneet kotiin ja ensimmäisiä asioita, joihin kiinnitin kotimaan kamaralla huomiota oli hengityksen huuruaminen viileässä ilmassa. Talven tulon melkein tuntee nenässään. Kotiin palattuani tajusin myös, että sisustushommat ovat todellakin täysin retuperällä. Kukka- ja perhostyynyt hallitsevat edelleen olohuoneen divaania ja makuuhuoneen sänkyä. Syksytyynyjä ei ole ja kellaria siivotessani heitin lähes kaikki […]

Viimeistä kokonaista matkakohteessa vietettävää päivää viedään. Huomenna herätyskello soi aamuyöstä ja suuntaamme lentokentälle. Tänään täytyy siis räpsiä viime hetken kuvia, pakata suurin osa tavaroista ja tipauttaa postikortit laatikkoon. Loma on sujunut pieniä, oletettavissa olleita jännitteitä lukuun ottamatta leppoisasti emmekä ole koettaneetkaan mahduttaa aikatauluun mitään ihmeellistä. Vaikka lomalla olemmekin ja osittain juuri siksi, olen viihtynyt myös […]

Meissä jokaisessa on korjattavaa. Tai ainakin lähes jokaisessa. On kiireen, stressin, riitojen ja huolien jättämiä jälkiä. Pieniä nirhaumia tai isoja kolhuja sielussa, mielessä, tai mihin kukakin nyt uskoo. Usein niiden syntymiseen on mennyt viikkoja, kuukausia tai vuosia. Toki jotkut jäljet voivat syntyä hetkessäkin. Pitkänkin ajan saatossa syntyneet jäljet haalistuvat yllättävän nopeasti oikeissa olosuhteissa. Sopivan lämmin […]

Näin päiväuniaikaan pitänee kirjoitella lomaraporttia jälleen eteenpäin, etteivät päivät ehdi toistamaan toisiaan siinä määrin, etten enää muistaisi, mitä kaikkea olemme milloinkin tehneet. Sunnuntaina kävelimme noin kahden kilometrin matkan rannalle. Mies jäi hotellille lepäämään ja pelaamaan. Täytyyhän hänenkin ehtiä tehdä lomallaan jotain mieluisaa, mikä yleensä tarkoittaa ei minkään tekemistä tai nukkumista, mieluiten ylhäisessä yksinäisyydessä. Päästyäni vanhempieni […]