Ensimmäinen koulu- ja päiväkotiviikko…

Muutama ihminen on jo ehtinyt kysyä, että: Miltäs nyt tuntuu, ensimmäisen opiskelu- ja päiväkotielämän yhdistävän viikon jälkeen? 

Ajattelin kirjoittaa asiasta pidemmän pätkän, sekä omasta että lapsen puolesta – siinä määrin kun nyt pystyn tulkitsemaan hänen tuntojaan. Luvassa olisi myös
”Päivä kanssani”-tyyppinen postaus. Mutta näin ensimmäisen arkihässäkkäviikon jälkeen järki seisoo päässä, silmät painuvat kiinni ja olo on melko pitkälti tällainen:

Joten ei auta kuin toivottaa… rentouttavaa ja virkistävää viikonloppua kaikille!

P.S. Inhoan sitä kun jääkaapista jää käteen juuston loppupala. En oikein kehtaisi syödä sitä sellaisenaan tai laittaa leivän päälle. Höylä ei enää pure noin ohueen palaan ja harvoin sattuu olemaan mitään juustoa kaipaavaa ruokakaan tekeillä juuri sopivasti. Suuret on ongelmat, tiedän!