Kuuden vuoden kuolaus

Sain sen viimein lauantain reissulla – paperipussimaljakon nimittäin.
Muistan ihastelleeni sitä sisustuslehdistä jo ennen kuin muutin omilleni.

Kolme vuotta sitten hypistelin näitä samoja maljakoita Itäkeskuksen Stockmannin Hulluilla päivillä,
mutta silloinkaan en vielä raaskinut…

Mutta nyt L sen viimein osti ja olen käynyt silittelemässä sen röpelöreunaa joka päivä ainakin muutamaan otteeseen. Saan toistuvia päänpudisteluja osakseni. 

Mutta pistäähän tämä miettimään, miten mukavaa on saada jotain, mitä on odottanut pitkään;
Ja että ei olisi ollut ollenkaan yhtä hienoa saada se heti kun keksi moista himoitsevansa!