Pari sanaa eettisistä lahjoista ja pikkuasustearvonta

IMG_8294.JPG

IMG_8249.JPG

IMG_8201.jpg

IMG_8229.JPG

IMG_8287.JPG

IMG_8209.JPG

IMG_8324.jpg

Olen ennenkin kirjoittanut eettisistä lahjoista ja toivonut niiden antamisen yleistyvän, vaikka sitten entistä tarkemmin valittujen tavara-, palvelu- ja elämyslahjojen rinnalla. Kun minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua Unicefin toimintaan, lähdin innolla mukaan. Onhan kyseessä maailmanlaajuinen avustusjärjestö, jonka kautta tuetaan lasten terveyttä, koulutusta ja tasa-arvoa, suojellaan lapsia ja jaetaan hätäapua kaikkialla maailmassa, Intian suurkaupungeista kaukaisempiin pikkukyliin.

Unicefilla on YK:n mandaatti ja järjestö on eri maiden hallitusten kumppani, osallistuen lainsäädäntötyöhön, tuottaen tutkimustietoa lasten elinolojen kehityksestä ja tuoden esille lapsia koskevia asioita sekä kehittäen rakenteita lasten hyvinvointia tukevaan suuntaan. Toiminta on lähes käsittämättömän laajaa; Tutustumiskäynnillä sain tietää, että Unicefin kautta hoidettiin vielä jonkin aikaa sitten esimerkiksi kaksi kolmasosaa kaikista maailman rokotuksista. 

En myöskään ollut tiennyt, että vaikka Suomi on ollut jo pitkään apua antavana osapuolena, myös suomalaislapset ovat saaneet Unicefilta apua 40-ja 50-luvuilla. Osa Unicefin vapaaehtoisista onkin kertonut saaneensa itse avustusta lapsena.

Isänpäivä on nurkan takana, joululahjojen hankintakin on innokkaimpien työlistalla ja opettajille tai päiväkodin henkilökunnalle koetetaan keksiä jotain pientä muistamista; Ajattelinkin että nyt voisi olla hyvä hetki vinkata teille Unicef Lahjasta eli verkosta löytyvästä Unicefin lahjakaupasta.

Unicef-lahja eroaa osasta hyvän mielen lahjakaupoista sikäli että sieltä jonkin lahjan hankkiessaan ei tee yhteislahjoitusta vaan ostaa juuri sen tuotteen mitä haluaa, vaikkapa rokotuksia; Jos urheilusta innostuneelle haluaa ostaa kaupasta jalkapallo-lahjan, kasvattajalle koulutuspaketin tai tuorelle äidille ravitsemuspaketin lapsille, se onnistuu ja tuotteiden matkaa voi seurata muutaman niitä kaivanneen alueen tarkkuudella. Käykää ihmeessä kurkkaamassa!

Sain arvottavaksi* neljä Globe Hopen ja Unicefin yhteistyön tulosta, kierrätysmateriaaleista syntynyttä tuotetta: Kyyhky heijastimen, jonka pohjakangas on toiminut Ruotsin armeijan sarkatakkina, valkoisen ja punaisen Rakas-rintakorun, jotka on tehty vanhoista vetoketjuista sekä Nipsukukkaron, joka on palvellut ennen armeijan varustesäkkinä. Kivoja, eettisiä lahjoja itselle tai pakettiin käärittäväksi…

Voit osallistua arvontaan kertomalla kommentissasi, minkä tuotteista haluaisit voittaa itsellesi sekä kertomalla, minkä lahjan valitsisit Unicef-lahjasta ja kenelle sen antaisit.

Totuttuun tapaan blogia Lilyssä seuraavat saavat automaattisesti toisen arvan ja Facebook-seuraajat kolmannen, joten muistattehan jättää kommenttiin maininnan arpojen määrästä sekä sähköpostiosoitteen, josta tavoitan mahdollisen onnellisen voittajan.

P.S. Kappalejaot sekosivat ja vain postauksen vieminen luonnoksiin korjasi ongelman lopulta. Aina ei voi ymmärtää…

*Tuotteet on saatu arvottavaksi Unicefiltä.

 

Muoti Mieli Uutiset ja yhteiskunta Trendit

Lapsi ja inasen tieteellisempi maailmankuva

IMG_1756.JPG

Norppaemon ja Kuutin keskustelut ovat olleet viime aikoina yllättävän… tieteellisiä?

N: Miksi lehdet on keltaisia?
K: Koska on syksy.
N: Joo, mutta mitä se puu tekee niille lehdille syksyllä?
K: Ottaa värin sinne sen sisään…
N: Viherhiukkaset?
K: Joo, viherhiukkaset sinne puun sisään.
N: Minnekäs ne menee keväällä?
K: Uusiin lehtiin!

K: Miksi ulkona on pimeää?
N: Kun aurinkoa ei enää näy.
K: Missä se on?
N: Maapallon toisella puolella valaisemassa. Se tulee sieltä takaisin taas aamulla.
Tai oikeastaan maapallo pyörii ja aurinkoa ei näy, kun se jää sinne pallon taakse.
K: Pitääkö mennä nukkumaan, kun on pimeää?
N: Ei ihan vielä.

K: Äiti tule vessaan!
N: Mitä nyt?
K: Katso, olen syönyt punajuurta!

K: Pantteri on iso kissa. Sillä on terävät hampaat. Ja se syö hiiriä.

K: Miksi puu on kaatunut?
N: Ehkä on ollut kova tuuli.
K: Miksi?
N: No enpä tiedä.
K: Veikö se tuuli Muumipapan hatunkin?

K: Ambulanssi! Minne se on menossa?
N: En osaa sanoa.
K: Joku on vaikka kaatunut ja se viedään sairaalaan.

K: Sataa. Nyt pilvelle tulee hyvä mieli.
N: Miten niin?
K: Kun se ei enää paina liikaa.

K: Miksi vauva itkee?
N: En tiedä.
K: No isi ainakin tietää.

On oikeasti aika siistiä päästä selittämään lapselle miten maailma makaa. Minua ärsyttää toisinaan, kun kuulen vanhemman kieltäytyvän selittämästä asioita lapsilleen, sivuuttavan kysymyksen tai kertovan jonkin hölönpölyselityksen. Ei lapselle tarvitse kertoa, että kloroplastien ansiosta kasvit ovatkin lähes ainoita autotrofisia elämänmuotoja maapallolla, mutta vihrehiukkasista puhuminen ei mennyt edes kaksivuotiaalta yli hilseen.

Lohdullista on myös se, että tähdistä, sateesta, ruskasta ja monista muista asioista kysellään yleensä useampaan otteeseen ennen kuin lapsi kokee muistavansa tai ymmärtävänsä asian. Ensimmäisellä kerralla voi siis selittää parhaan tietonsa ja taitonsa mukaan ja selvittää asian sitten seuraavaa kertaa varten valmiiksi. 

Ja onneksi on myös isi. Tuo nippelitiedon nappulatrivian loputon taltio, josta löytyvät vastaukset lähes kaikkiin muihin kysymyksiin paitsi (lasten)laulujen sanoihin sekä lintu-, kasvi-, sieni- tai eläinlajien tunnistamiseen. Kuten viimeisin keskustelu osoittaa, parivuotias lapsikin on huomannut, että isi ainakin tietää.

Jutellaanko teillä maailman synnystä, vuorovedestä tai lehmien ruoansulatuksesta? 

 

 

 

Suhteet Ystävät ja perhe Hyvä olo Höpsöä