Printtifriikkaus

Kuten ehkä olette huomanneet, olen ostanut ja saanut muutamia vaatteita Sheinsideltä viime aikoina. Itselläni tilaaminen on sujunut ongelmitta ja tuotteet ovat saapuneet muutamassa viikossa. Palauttaa en ole koettanut, joten siitä minulla ei ole kokemusta. Kuulisinkin mielelläni kokemuksia, jos joku teistä on tilannut Sheinsideltä jotain. Risuja ja ruusuja – antakaa palaa!

Kokopolitiikasta voisin sanoa sen verran että mitoitus on, epäkorrektia kaveriani lainatakseni pingpong-petite-mallia. (Eli esimerkiksi koossa L rintojen päältä mitattava ympärys on maksimissaan 86cm ja koossa XL usein enimmillään 96cm.) Itselläni on varmasti ylimääräistä kohdassa jos toisessa, mutta rintavarustus on pysynyt painonvaihteluista huolimatta lähes saman kokoisena. Vakiokokoisista hinkeistä huolimatta rinnanympäryksestä jää uupumaan lähes parikymmentä senttiä L-kokoisissa vaatteissa; Sen sijaan esimerkiksi vyötärömitta riittäisi hyvin L-koossa. Rintavammille naisille täten tiedoksi: One size doesn’t fit all, ainakaan puskuriosastolla.

Tilanne on siis sama kuin vaikkapa eBaysta tai Etsystä tilatessa: Kropasta kannattaa varautua ottamaan ainakin rinnan-, vyötärön- ja lantionympäryksen mitat sekä mahdollisesti myös hiha- ja lahjemitat. Kun mitat on kerran ottanut ja tallentanut vaikkapa sähköpostiinsa, se tekee verkkokauppaostostelusta paljon helpompaa jatkossa ja vähentää ärsyttävää palautteluhässäkkää, uskokaa pois.

Mitä tuotantoprosessiin tulee, kyseessä on yksi halpatuotantokauppa muiden joukossa, tiedetään. Niin kauan kuin opintotukeni hujahtaa täysimääräisenä lapsen päivähoitomaksuun, ei tuloillani jäisi vaatteiden ostamiseen edes yhden kotimaassa tuotetun mekon verran rahaa puolessa vuodessakaan. Joten katsellaan asiaa uudemman kerran, kunhan valmistun ja saan palkkaa. Lapselle tosin ostan jonkin verran Suomessa suunniteltuja ja/tai tuotettuja vaatteita, joiden valmistusolot ovat tiedossa. Lastenvaatteet kun maksavat usein huomattavasti vähemmän kuin aikuisten vastaavat.

Miksi sitten tilaan joitan vaatteita Sheinsideltä enkä pysyttele kotimaan kamaralle asettuneiden ketjujen valikoimissa? Minulle vastaus on yksiselitteinen, tai oikeastaan kaksiselitteinen: Söpöt, tyttömäiset jutut, kuten kellohelmat, rusetit ja piparkakkukaulukset sekä herkulliset printit erilaisine lintu-, eläin- kukka- ja sarjakuvaiheisine kuvioineen vetävät kreisivaatteiden suurkuluttajaa puoleensa kuin suklaa hormonipöllyissä hortoilevaa imettäjää.

Joten kyllä, olen ajoittain niitä vastuuntunnottomia kuluttajia, jotka ostavat vaatteita niiden ulkonäön perusteella enkä pukeudu tylsään kaapuun, vaikka se olisi tuotettu takapihallani, iloisen käsityöläismummon kissoistaan kehräämästä langasta. Voi printit, röyhelöt ja kirottu kauniiden asioiden kaipuu minkä teitte.

Musta maksimekko, lintumekko, koulutyttömekkoturkoosi mekko, kaupunkimekko ja punainen maksimekko ovat Sheinsideltä, kuten postauksesta voinee päätellä

 

Työ ja raha Opiskelu Raha

Juhannuspostikortti

Juhannusviikonloppu oli melko vilpoisa, 10-15 asteen haarukassa taidettiin päiväsaikaan pysytellä. Säilyimme kuitenkin lämpiminä, kunhan pysyttelimme pihalla oleillessamme liikkeessä muun muassa kaisloja poltellen, kokkotarpeiksi kaavailtuja rakennusjätteitä rannalle kantaen ja miehen puhdetyökseen aloittamassa polku-urakassa autellen.

Ruoka oli hyvää; Nautimme pitkään ja hartaasti perinteisestä juhannuksen kalapöydästä sekä miehen tekemistä hampurilaisista lisukkeineen. Jälkiruokaletut, mansikat ja kermavaahto ovat pitivät makeannälän loitolla. Olo on sangen turvonnut, mutta kerrankos kesässä (ja vuodessa) sitä juhannusta vietetään.

Parit päiväunetkin tuli otettua ja katsottua äitienpäivälahjaksi saadusta X-Men DVD-setistä elokuvasarjan ensimmäinen osa. Sauna lämpeni joka päivä ja lenkillekin selvisimme. Suunnitelmissa oli selvitä juoksupyrähdykselle kahdesti, mutta olin nukahtanut lauantai-iltapäivänä sohvannurkkaan. Kuten ehkä muistattekin, päiväunien nukkuminen ei todellakaan sovi minulle ja olin alkuillan varsin ärtynyt ennen kuin selvisin torkkupöhnästäni.

Mies oli niin uppoutunut polkuprojektiinsa että unohti tyystin törkkiä vaimonsa hereille. Ehkä aivotyötä toimistotuolissaan tekevälle miehelle teki kuitenkin hyvää päästä välillä nostelemaan kiviä, hakkaamaan juuria poikki ja kärräämään hiekkaa ämpärikaupalla polun päällysteeksi?

Otin juhannuksen aika lailla rennon oleilun kannalta. En asettanut itselleni suuriakaan tavoitteita mullistavien valokuvien ottamisen, supervanhemmuuden tai opiskelusaavutusten osalta vaan ajattelin tämän sateisen ja harmaan keskikesän juhlan sujuvan omalla painollaan askareiden, löhöilyn ja ruokapöydän ääressä istumisen merkeissä. Ja niinhän se sujuikin.

Viime yönä näin unta valkoisiksi maalatuista hirsiseinistä ja tiilitakasta, tummaksi petsatuista kattoparruista sekä karkkivärisestä pirttipöydästä. Kun unissa alkaa vilahdella sisustuksellisia unelmia päälle puskevien deadlinejen sijaan, voisin veikata muutaman viikon kestäneen puoliteholla lomailemisen tuottaneen tuloksia.

Mitä puuhasitte juhannuksena ja onnistuivatko suunnitelmanne säästä huolimatta?

P.S. Postikortin kuvituksena on kollektiivisesta kuvaustuokiosta otettuja kuvia:
Hetki kokon syttymisen ja kuohuvien jälkeen, kaksi hetkeä ennen lapsen yöunille kiikuttamista. Silloin kun kaikki muistavat äkkiä puhelimiensa olemassaolon ja räpsäisevät pari pakollista kuvaa tai videota sosiaalisessa mediassa sopivana hetkenä jaettaviksi.

P.P.S. Apple TV:n ja 6kk Netflixin arvonta on edelleen käynnissä

 

Puheenaiheet Lasten tyyli Matkat Ajattelin tänään