Tänään nukuin tautiani pois puolille päivin ja söin kunnon terveysaamiaiseksi miehen eilisiltana paistamia munkkeja. Simamme on tosi hiivaisaa; Osaisiko joku teistä sanoa, häviääkö hiivan maku pikkuhiljaa, jos siman antaa käydä pidempään? Hiivaa on laitettu sankoon ihan ohjeen mukainen määrä, mutta käyntiaikaa on ollut huoneenlämmössä vasta kolme päivää.

Vappupalloja, sarpentiinejä tai viirinauhoja ei tähän huusholliin ilmestynyt; Jos olen sängyn pohjalla sairastamassa, ei täällä kyllä kukaan muu koristele. Toisaalta olemme lähdössä viikonlopuksi mökille ja tänään pääsemme valmiin pöydän ääreen vanhemmilleni, joten kukapa niitä koristeita olisi ollut katselemassakaan. Ja lapsi sai sentään valita itselleen vappupallon, josta lahjanaruihin hurahtanut kissamme on syönyt narun poikki jo kolmesta kohtaa.

Voisin sanoa, että pahus kun tämä tauti estää villin vapunvieton, mutta emmepä ole kovinkaan hillittömiä vappujuhlintoja harrastaneet naismuistiin. Enemmänkin kavereiden tai perheen kesken pikniköintiä tai pienimuotoista juhlintaa ja hyvää ruokaa kotosalla. Tänä vuonna lapsi lähtee heti huomenaamulla mökille ja me seuraamme perässä perjantaina. Huomenna meillä olisi siis teoreettinen mahdollisuus lintsata ruoanlaitosta ja käydä jossain ulkona syömässä, käytännössä tilanne riippuu siitä, pysynkö jo tolpillani.

Hauskaa ja omannäköistänne vappua teille kaikille!

P.S. Mitäs pidätte blogin uudesta ulkoasusta? Värkkäsin aamupalalla uuden bannerin ja sivupalkin pallurat. Ottaisin mieluusti palautetta vastaan.

P.P.S. Julkaisen illallemmalla vielä pöllöarvonnan voittajat ja huhuilen vielä parin ensiapupakkausten voittajan perään.