Viikonloppukassi käyttöön

Jättimäisten laukkujen ja kantovälineiden, lomailun sekä spontaanien kotimaan reissujen suurena ystävänä haluisin huikata kolme asiaa.

Ensinnäkin Suomi PRKL:een Designalesta ostamani Saanan ja Ollin Yö metsässä malliston kassi on ollut menestys. Uutuudelle löytyi heti ensimmäisenä iltana yllättävää käyttöä; Lapsemme viihdytti itseään puolet illasta istumalla kassissa, kannellessamme häntä ympäri asuntoa. (Kassin sisältä on lisäksi löytynyt nukkumasta ei vain yksi vaan kaksi kissaa.)

Ja onpa kassin kykyä syödä tavaroita ehditty testaamaan niin pakettien noutokeikalla, autiotupaviikonlopussa kuin sukulointireissullakin. Se on ollut jossain käytössä lähes joka päivä saapumisensa jälkeen. Toimii ja ennen kaikkea mahtuu! Sitä paitsi törkeän kokoinen kassi feikkaa ison naisen näyttämään pienemmältä.

Toisekseen joululoma alkoi ja kuten olen aiemminkin sanonut, ei olisi kyllä voinut alkaa yhtään parempana hetkenä.

Kolmannekseen päätin polkaista loman käyntiin ja ottaa kassin viimeisenä mainitsemaani testiin, joten hyppäsimme pojan kanssa junaan ja matkustimme Kuopioon. Täällä sitä ollaan, Riistavedellä, katuvalojen ulottumattomissa ja muistelemassa lapsuuden joululomia sekä seurustelemassa isovanhempieni kanssa.

Lapsi kuorsaa vieressäni isolla sängyllä ja ajattelin mennä näin loman kunniaksi kerrankin ennen kahtatoista nukkumaan. Vielä ehtii ja aamulla on mukava nousta valmiiksi katettuun pöytään.

Mitäs sanotte, kassialmat ja minikukkaromamsellit: Jättimäinen kassi – uhka vai mahdollisuus?

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Hyvinvointi Mieli Matkat Ajattelin tänään

Bloggaajan pikku apulainen

Kävimme eilen Helsingissä mieheni, vanhemman pikkuveljeni ja kummitäti H:n kanssa.  Illan kohokohta oli Hobitin toisen osan katsastaminen. Ennen elokuvaa söimme vatsamme täyteen kantapaikassamme ja kiertelimme hetken kaupoilla.

Sain täydennettyä blogiystäväni pakettia, ostettua uuden puuterin hajonneen sekä loppuunkulutetun purtiloni tilalle ja löysin itselleni erittäin lupaavalta vaikuttavan huulipunakynän. (Siitä lisää myöhemmin, jos kokemukset ovat jatkossakin yhtä vakuuttavia kuin tähänastiset.) Lisäksi hamstrasin Tigerista muutaman lippunauhan odottamaan Kuutin keväisiä syntymäpäiviä.

Kameralle tarttui koko reissusta vain muutama kellertävä ja rakeinen kuva seuralaisistani sekä tärähtänyt kuva Stockmannin kaloista (?!). Kun kerran olin raahannut kameran mukaani, jälleen kerran, pyysin tihkusateen litistämästä tukastani huolimatta miestä räpsäisemään minusta kuvan ravintolassa. Ihailkaatte lopputulosta.

Että näillä mennään!

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Suhteet Rakkaus Ajattelin tänään Höpsöä