Karhunpoika sairastaa eli lastenvaatevinkki ja nuhaa

Eilisessä Littlephant-pikavinkkauspostauksessahan tunnustin eksyneeni kouluhommien tekemisen sijaan surffailemaan Lindexin verkkokaupasta lastevaateuutuksien osiota…
Noh, ikisuosikkini, (eli sirkusnorsun kavereineen), lisäksi löysin myös sympaattisen karhun, joka seikkaili pöksyjen lisäksi ainakin muutamassa paidassa. Ja kokojakin oli ilokseni reippaasti yli sen surullisen kuuluisan koon 86, johon monet kivat lastenvaatteet tuntuvat loppuvan.

Pallokuosi jaksaa edelleen viehättää; Sekä nuo väljemmät, haaremihousumaiset pöksyt että kahta eri pallokokoa yhdistelevät leggingsit sopisivat rauhoittamaan taaperon vaatekaapin väripaljoutta – tosin isompien kokojen varastojen täydennyksen muodossa.

Heppapusero ja nahkapaikkaleggingsit ovat ihanat, mutta niiden kodalla sukupuolineutraaliusmittarini keikahtaa ehkä liiaksi ”tyttöalueelle”. Nämä asiat ovat selvästi hyvin subjektiivisia, sillä tiukat pinkit leggingsit eivät kuitenkaan ole mielestäni ”tyttöjen vaate”. Heh.

Tajusin, että kahtena peräkkäisenä päivänä tulee nyt paljon vaateasiaa ja melkein tismalleen samalla kokoonpanolla postaukset eli lastenvaatepostaus ja äidin päivän asu. Sunnuntaina onkin luvassa taas jotain ihan muuta.

Lähden tänään käväisemään ystävän syntymäpäiväjuhlissa, joten lievästä flunssasta kärsivinä olemme käyttäneet aamupäivän lähinnä lepäilyyn ja ihan pakollisimpien asioiden hoitamiseen. Sen verran täytyi tsempata, että puin päälleni, sillä eräs ystäväni kävi siskonsa ja siskontyttönsä kanssa hakemassa minulta nipun kankaita, luvaten ommella niistä jotain pientä. Ihanaa, että maailmasta löytyy ompelutaitoisia ja -haluisia ihmisiä!

Rentoa viikonloppua, koettakaahan säästyä syysflunssalta!

SEURAA BLOGIANI BLOGLOVINISSABLOGILISTALLA JA FACEBOOKISSA

Hyvinvointi Hyvä olo Lasten tyyli Ajattelin tänään

Päivän asu: Pastellivärejä ja poneja

Eilinen koulu-uniformu kasattiin hevoshameen ympärille. Sen sangen erikoisilla sävyillä varustetuista hevosista sain poimittua värit korvakoruihin, villatakkiin, sukkahousuihin ja pipoon.

Kaulakorun tein aikanaan itse kuvataidekoululla ja se on herättänyt aina kaulaussa ollessaan ihastusta erityisesti lasten keskuudessa. Lyhyellä havainnointijaksollamme päiväkodissa lapset meinasivat pistää korun innostuksissaan osasiksi ja nyt eräs lapsi havitteli korua itselleen istuessani junassa matkalla koululle.

Aamulla kouluun lähtiessäni jalassani olivat vaaleanpunertavat kiiltoballerinat, jotka ostin joskus mieheni kanssa seurustelun alkuaikoina eli ainakin kuusi vuotta sitten. Niistä irtosi koulupäivän aikana pohja, joten ne päätyivät käytävän roskakoriin.

Onneksi olin ainakin ennen lasta osannut vielä käyttää päätäni; Omasta kaapistani koululta löytyi varasateenvarjo, kopiopapeririisi, ylimääräinen kangaskassi, ehjiä sukkahousuja ja vaihtokengät. Hyvä minä!

Jättilaukku oli mukavuusvalinta – sen lisäksi että raahasin sillä ylimääräisiksi käyneitä koristetyynyjämme kotiluokan kaunistuksiksi. Laukkuun mahtuivat sisään omien koulutavaroideni lisäksi lapsen päiväkotireppu, likaisten vaippojen ämpäri sekä kasa pyykkiä. Tunnistin itseni nimittäin Lähiömutsin lapsenhakupostauksesta ja totesin, etten jaksaisi tällä kertaa taiteilla neljän tai viiden nyssäkän kanssa iltapäivällä.

Mukavuusratkaisuilla ja pastelliväreillä syksyn sateita ja lisääntyvää pimeyttä vastaan!

SEURAA BLOGIANI BLOGLOVINISSABLOGILISTALLA JA FACEBOOKISSA

 

Puheenaiheet Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta Trendit