Tämänkin jutun kirjoittaminen venähti hieman, kuten ehkä huomaatte. Mutta kun mökkireissu, Lintsin reissu, keskustakierros, liikuntaa ja flunssa… kyllähän te tiedätte. No joka tapauksessa meille tarjoutui siis mahdollisuus viettää lähes koko edellinen viikonloppu kahden kesken.

Taapero lähti isovanhempiensa kanssa mökkeilemään ja me otimme ilon irti asiasta nukkumalla hyvin ja tekemällä pois rästihommia. Lauantaina olimme jo sen verran virkeitä että jaksoimme tehdä jotain kodin ulkopuolellakin. Kävimme syömässä kantapaikassamme ja haukkasimme vielä helteen ja Instagramfeedin lukuisten jäätelökuvien inspiroimina muutaman pallon jäätelöannokset Fazerilla.

Kävimme katsomassa Maximissa What Maisie Knew-elokuvan. En ollut koskaan käynyt Maximissa ja täytyy sanoa, että siinäpä on mitä viehettäväin, sympaattisin ja tunnelmallisin pieni elokuvateatteri.

Mies ei ilmeisesti ollut samaa mieltä, sillä hän tuijotti ympärilleen silmät ymmyrkäisinä ja supatti vielä elokuvasalissakin: –Mikä ihmeen mummoteatteri tämä on? Olen varmaan ainut mies täällä. Kysyin, eikös se ole vain hyvä asia ja mies totesi lakoniseen sävyyn asian olevan niin, muttei silloin jos naisten keski-ikä on kahdeksankymmentä vuotta.

Niin ja se elokuva. Ihania (lasten)vaatteita, lavastuksia, hyviä näyttelijäsuorituksia, koskettava tarina ja mielenkiintoinen toteutus, jossa elokuvaa kuljettivat lapsen havainnot ympäristöstään ja läheisistään.

Ja lisäpisteitä ropisi luonnollisesti myös jumalaisesta Alexander Skarsgårdista, joka sai kerrankin näytellä hieman pehmeämmässä ja jopa isällisemmässä roolissa. Jälkiruoan jälkiruokaa. Mmh.

Elokuvan jälkeen tiemme erosivat miehen suunnatessa pelaamaan rentoutumaan kotiin ja minun setviessä tietäni kohti kaverin juhlia. Kun löysin perille, hoiputtuani rakennustyömaan läpi korot jalan alla notkuen, huomasin olevani paikalla etuajassa ja reippaasti muita vieraita aikaisemmin.

Täytyy muuten todeta, että liikkuessani yksin tai kahdestaan taaperon kanssa, olen yleensä etuajassa, mutta jos mieheni on mukana olemme usein myöhässä. (Voidaanko tästä vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä?)

Valmistimme kaverini kanssa tarjottavia ja vaihdoimme kuulumisia. Illan mittaan seurueemme kasvoi ja pääsimme Kuuban vallankumouksen hengessä juomaan mojitoja, syömään hedelmäsalaattia ja kuuntelemaan teemaan sopivaa musiikkia. Kulautin muutamia Cuba Librejä ilman libreä ja pelasin lautapeliä, jossa piti koettaa pudottaa vastustajien kanat aidalta lentokoneella suhaten.

Kiitoksia vain mukavasta illasta! On ihan tarpeen päästä välillä muiden ihmisten joukkoon tuulettamaan päätään. Että saa mutsiutunutta ja henkisesti keski-ikäistäkin kutsua juhliin. Lupaan koettaa aina välillä selvitä paikallekin.