Tai siltä ainakin tuntuu. 

Parvekkeella oli niin lämmintä että siellä pystyi istuskelemaan villamekossa ja -sukissa palelematta.

Asunnossa kukkii. Naistenpäivägerberat helottavat olohuoneessa, 
keittiön tasolla ja makuuhuoneessa kukkivat narsissit ja pajunoksissa on pörheät kissat.

Tänään autiotuvalla pienet partiopojat karkasivat kevätjuoksuilleen hangen keskelle.

Olen nähnyt vain kauniita ja iloisia unia viime öinä. 

Äkillisesti lisääntyneen valon aiheuttamat päänsäryt ovat lähes loppuneet
silmien ja aivojen totuttua taas kirkkauteen.

Tuntuu siltä, että olen jälleen täynnä iloa ja rakkautta.

Mies ja vauva näyttävät kauniilta ja ihanilta.

Näiden ärsyttävät piirteet tuntuvat kadonneen jonnekin taka-alalle
ja haluaisin vain viettää aikaa heidän kanssaan.

Eläinten tohelluksetkin voi kuitata söpöinä ja naureskella niiden edesottamuksille.

Jotain keväthulluutta on siis ilmassa.
Ja aion nauttia täysin siemauksin siitä, etten juuri nyt voi olla hymyilemättä.