Aattomme alkaa laivan aamiaisella sekä selviytymisellä kotiin läpi kinoksien ja jouluaaton julkisen liikenteen aikataulumuutoksien. Jätämme matkalaukut eteiseen ja unohdamme ne autuaasti sinne. Aamu- ja iltapäivän vietämme vanhemmillani joulupuuron, -saunan ja lahjojen avaamisen merkeissä.
Saattaapa paikalla käydä joulupukkikin.

Alkuillasta siirrymme L:n vanhemmille joulupäivälliselle, avaamaan lahjoja, laulamaan joululauluja ja viettämään aikaa yhdessä myöhäiseen iltaan tai yöhön asti. Illan päätteeksi sieluni kaipaa rauhaa ja olemmekin perinteisesti käyneet äitini kanssa vielä öisessä joulukirkossa hiljentymässä.

Meidän jouluaattomme saattaa olla jonkun mielestä kiireisen kuuloinen,
mutta koemme sen ainakin tällä hetkellä vielä mielekkääksi tavaksi viettää joulun kohokohta. 
Ennen kaikkea toivonkin, että kukin voisi nauttia joulusta tahollaan ja omalla tavallaan.

Välipäivinä on kuitenkin aikaa rentoutua eli levätä, nukkua vuorotellen univelkoja pois sekä maistella vielä kevyesti jouluruokia. Silloin ehtii myös viettää aikaa sekä yksin että yhdessä: Tutustua lahjoihinsa, helliä eläimiä, olla sekä oman pienen perheen että vanhempien ja sisarusten kanssa.
Aikomuksena olisi nähdä niin uusia kuin vanhojakin ystäviä.

Täysin löhöämislinjalle en aio kuitenkaan hyvin alkaneen kuntokuurin kunniaksi ryhtyä.
Tarkoituksena olisi sen sijaan käydä kävelyllä talvisissa maisemissa ja piipahtaa crossaamassa ainakin kaksi kertaa ennen uuden vuoden kemuja. Harkitsen jopa hiihtämään lähtemistä, mikä on varsin poikkeuksellista. Myös pulkkamäki houkuttelisi.

Toivon rakkaudentäyteistä, lämmintä, tuoksuvaa ja herkullista joulua kaikille lukijoille!

Kuva: Mari Lehtisalo