Leikkokukat ovat usein hintaansa nähden varsin mainio kodin… josko ei ihan kasvojenkohotus niin ainakin virkistävä kasvohoito.

Raaskin harvoin laittaa rahaa kukkiin, vaikken ole sitä koskaan ostopäätöksen tehtyäni katunutkaan. Ja vielä harvemmin saan kukkia L:ltä. (Mutta erityisinä juhlapäivinä tämäkin intoutuu tuomaan kukkasia kotiin.)

Nyt keittiötä (ja tuoksullaan myös eteistä ja kylpy- sekä olohuonetta) sulostuttamaan saapui suurensuuri liljanoksa. Yksilö on kuulemma suomalaiselta puutarhalta ja erittäin isoista sipuleista kasvatettu.

Luin taannoin liljojen aiheuttavan osalle kissoista huonovointisuutta, mutta meillä oli jo tuolloin ollut vuosien ajan paljonkin liljoja. Kissamme ovat aina joko jättäneet liljat täysin koskematta tai maistelleet vähän lehtiä, mutta todenneet sitten ne syömäkelvottomiksi. Koska liljojen ja kissojen yhteiselo on sujunut meillä aina rauhanomaisesti, olen päättänyt, että se sujunee rauhallisesti myös jatkossa.

On se kaunis. Aijai. *Nuusk*

Pakko käydä vähän tuoksuttelemassa…