Päivän asu // Moves like Jagger

IMG_1659.jpg

IMG_1678.JPG

IMG_1661.jpg

IMG_1680.JPG

Lähetän virtuaalisen muumirusinarasian sille, joka muistaa vielä vuodelle 2012 päivätyn asupostaukseni, jossa Indiskan alennusmyynnistä korjaa-se-itse-hintaan ostamani pitsiyläosallinen mekko esiintyy ensimmäistä kertaa…

Tuolloin oli elokuu, eikä sukkahousuja tarvittu, kropassa oli enemmän (imetys)tissejä sekä vähemmän lihaksia ja päässä oli kasa huonokuntoista tukkaa sekä naama, joka ei roikkunut vielä ollenkaan yhtä pahasti kun nykyisin; Harmillista kyllä, ulkonäkö taitaa useimmilla liukua iän myötä jatkuvaa, loivaa alamäkeä. 

Huvittavaa sinällään, harkitsin lähes samoja rannekoruja (kuin edellisellä asukierroksella) tälläkin kertaa mekon kaveriksi ja hylkäsin ne vain liian arkisen ulkomuotonsa vuoksi. Tämä asu kun on oma vastineeni synttärisunnuntain asutarpeeseen. Tosin noita kuraisia nilkkureita pidin yksinomaan pihalla, älkää huoliko.

Kummissakin kuvissa mekon vasemman kainalon pitsit ovat pyörähtäneet sisäpuolelle – kolme vuotta välissä ja vaatteet repsottavat edelleen samoista kohdista. Hyvä, että edes joissain asioissa on pysyvyyttä.

Ja tiedän kyllä, ettei sellaisen, jonka kehon ainoa kapea kohta nenänvarren lisäksi on vyötärö, pitäisi käyttää tissien alta kropasta irtautuvia vaatteita tai isosieraimisen itseään lyhyempää asukuvaajaa. Satun kuitenkin tykkäämään sekä mekosta että kuvaajasta, joten näillä mennään! 

P.S. Kuten näistä avautumisista saattanee päätellä, ikäkriisiä pukkaa – ikä edes ihan niin pikkuruista.

Kaulakoru: Glitter / Mekko: Jade Jagger for Indiska / Kengät, sukkahousut ja rannekorut: H&M / Timanttilintukorvakorut: Fannyalexandraboutique 

Muoti Päivän tyyli

Päivän minityyli: Kultaa synttärijuhliin

IMG_1592.JPG

IMG_1556.JPG

img_1606.jpg

IMG_1573.JPGIMG_1579.jpg

Synttärisunnuntaita varten koetimme sonnustautua riittävän juhlaviin, mutta kuitenkin mukaviin kuteisiin – ohjelmassa on nimittäin kahdet syntymäpäivät. Ensimmäisten juhlien syntymäpäiväsankari täytti kolme vuotta ja seuraavissa juhlissa mittariin napsahtaa parikymmentä vuotta enemmän.

Lapsen ja mutsin tulee jaksaa ahtaa herkkuja napaan, istuskella, leikkiä ja seurustella sekä matkustaa pitkin pääkaupunkiseutua aamupäivästä iltaan, joten niitä kaikista napakoimpia pepunnostopöksyjä (äidille) tai kireimpiä kauluspaitoja (lapselle) ei tällä kertaa edes harkittu.

Perheemme mukavuudenhaluisin juhlapukeutuja on muuten ehdottomasti mies, jonka halukkuutta erityisten juhlavaatteiden käyttöön epäilen vahvasti, vaikkei tämä edes osallistu kuin toisiin pippaloista. Yksi tahtoisi olla juhlamekossa joka päivä ja toinen välttelee juhlavampia asuja viimeiseen asti – hyvä kombo!

Kuutin juhlalookista sain postailtua pikaisesti juhlien välissä; Miniavecin asuja on helpompi, nopeampi ja onnistumisvarmempi kuvailla, kun projektiin ei tarvitse värvätä enemmän tai vähemmän vastentahtoista miestä heilumaan kameran taakse… Onneksi tämä kuvailee asuja edes silloin tällöin!

Pipo ei ollut asusteena itse hipoissa, mutta lapsi halusi pitää sitä kuvausrekvisiittana. Ja kukapa minä olen lapsen asustetoivetta kieltämään, tämä kun poseeraa useimmiten mielellään ja hyväntuulisena, tuoden touhuun omia ideoitaan. Kuten olen useasti aikaisemminkin sanonut, pitää nauttia vallitsevasta tilanteesta niin kauan kuin sitä kestää.

Toisin kuin edellisessä asupostauksessa, tällä kertaa vaatteet ovat kaukana kotimaisesta ja eettisestä hyvistelyvaatekaapista. Koko asu on nimittäin pipon takasaumasta sukankärkiin henkkamaukalta. Hups.

 

Katso myös nämä asujutut: Päivän editorialit / Timanttiset asukuvat / Kissoja ja kameroita

 

Perhe Lasten tyyli