Kainalohien hyökkäys

kainalo.gif

Sitä omistaa elämänsä yritykselle olla tyylikäs, katu-uskottava, tai ainakin ihmisrotuun kuuluva. Sitä matkustaa Pariisiin omahyväisyyden tunne rinnassaan: ”Meitsi on niin cool, täällä mä vaan vedän, nuori eurooppalainen.” Sitä tepastelee muina naisina Pompidou-keskukseen ja ajattelee: ”Tähän kulttuuria kuluttavaan kermaan mä kuulun.” Sitä ottaa takkinsa narikassa pois, ja BANG, ylpeys ja omahyväisyys rapisee lattialle. Miksi? Vastaus on ilmeinen: KAINALOHIKI ON SAAPUNUT KAUPUNKIIN.

Kainalohiki, tuo viekas vieras, joka tekee katalan hyökkäyksensä silloin, kun kaiken pitäisi olla hyvin. Se puskee saastaisen tiensä läpi hikirauhasen ja puuvillakankaan. Se levittäytyy käden alle kuin Mordorin joukot Keskimaahan. Se sabotoi ihmispolon yrityksen tehdä vaikutus tuttuihin, tuntemattomiin ja ennen kaikkea itseensä. Se muistuttaa, että ihminen on eläin, joka ei voi taistella tosiasioita vastaan. Etenenkin silloin, kun ei ole ollut hermostunut, harrastanut liikuntaa tai tehnyt mitään hikoiluttavaa, tuntuvat hikiläikät erityisen epäoikeudenmukaisilta. Se on maailman kosto ihmiselle.

Yleensä luotan Doven kiinteään deodoranttiini, mutta se ei aina auta. Eikä kyllä mikään muukaan. Paitsi että, jubailin taannoin erään lääketieteen opiskelijan kanssa, joka teki lääkiksen syventäviä opintoja liikahikoilusta ja sen hoidosta – sähkösokein. Tällaisissa iontoforeesihoidoissa potilaan kämmenet asetetaan kahteen alumiinivuokaan, joissa on vettä pohjalla. Vuokiin johdetaan pientä tasavirtaa, noin viidestä kymmeneen milliampeeria sähköä. Noin puolen tunnin hoitokerroissa käydään kymmenisen kertaa, kunnes hikirauhaset ovat tukkeutuneet. Sarjahoitoja voidaan toistaa puolen vuoden välein tai sitten potilas voi käydä yksittäisillä hoitokerroilla viikon tai kuukauden välein. Sähkösokkilaitteen voi myös ostaa himaan, hinta: 500 euroa.

Liikahikoilua voi hoitaa myös kirurgisilla leikkauksilla: selkärangasta katkaistaan solmukkeita, jotta hikoilu saadaan loppumaan esim. alaraajoista kokonaan. Sivuvaikutuksena voi olla seksuaalisen kyvykkyyden häviäminen. Kainalohikoilua voi hoitaa myös rasvaimulla, jossa ihon alaista rasvaa kaavitaan pois: samalla hikirauhaset häviävät.

Mutta okei, raja liikahikoilun ja normihikoilun välillä on hikeen piirretty viiva. En ryhdy toimenpiteisiin, mutta valittaa aion jatkossakin.

 

Kauneus Terveys Iho

Drip and Dry

pontto.gif

Sen melkeinpä aavistaa jonossa, ennen vessankoppiin menemistä. Mikäli julkisesta vessasta astuu ulos vanhemman puoleinen leidi, rinkulalla on taatusti keltaisia, härskinnäköisiä pisaroita. Mikäli neste on läpinäkyvän oloista, yritän usein huijata itselleni: ehkä se on vettä! Mutta mikäli kopissa ei ole lavuaaria saati bidee-suihkua, on itsepetos turhaa. Pissaa mikä pissaa.

Joku jaksaa aina horista vessanpöntön kannen jättämisestä ylös tai alas. Minua sellainen ei kiinnosta. Mutta rinkulan siisteys, se on suuri osa vessanautintoa. Miten joku voi olla huomaamatta valtamerta, jonka on itse juuri lorauttanut taaksensa? Mikä saa ihmisen jättämään pisarat tervehdykseksi seuraavalle kävijälle? Ilkeys, lapsuuden traumat, täydellinen välinpitämättömyys ihmisyyttä kohtaan? Vaikka kuinka paljon paperia ottaisi käteen kuivatakseen märän jäännöksen, tuntuu silti siltä, kuin olisi korjaamassa ydinjätettä Tšernobylistä.

On eri asia, mikäli vessassa (esim junan wc:t) ei ole paperia, jolloin täytyy soveltaa irlantilaisystäviltäni opittua käsitettä: Drip And Dry. Tässä tekniikassa peräpeili ei kosketa lainkaan pönttöä, mikä vaatii reisilihaksia. Toimituksen lopuksi tehdään pieni sheikkausliike, mikä tipauttaa pahimmat pisarat pönttöön. (Huom! Ei voi soveltaa kakkostuotantoon.) Usein siinä hötäkässä tulee itsekin jätettyä pisara jos toinenkin jälkeensä. Salaisuus piileekin siinä, että tällöin kaikkien kansien on oltava ylhäällä.

Hankalimpia tilanteita ovat sellaiset, joissa päättää jättää edellisen tantan pisarat kuivaamatta ja vetäistä itse homma Drip and Dry -meiningillä. Mutta mitä tapahtuu, jos joku jonottaa vessaan jälkeeni? Pitääköhän hän minua saastaisena kannelle kusijana? Voinko kertoa hänelle asiallisen vakavalla äänellä: Ne oli jo siinä!

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli