praha.

terve ja heipa hei,

hengissa ollaan, just ja just. lukot korvissa alkaa avautua, hostellin ovien kanssa sen sijaan on viela opettelemista.

aamulla lahdettiin lahdesta, kuulostaapa muuten holmolta, kohti helsinki-vantaata, josta nousi lentomme prahaan. lentomatka meni vikkelasti ja miellyttavasti lukuunottamatta sita faktaa, etta molempien tyttojen korvat oli laskeuduttua enemman lukossa kuin alko sunnuntaisin. pari ekaa tuntia prahassa meni kommmunikoidessa hurmaavien MITAAA raakaisyjen avulla, mutta onneksi nyt ollaan edes sen suhteen normalisoiduttu. lentokoneet eivat ilmeisesti ole inkan suurimpia ystavia, silla once again se sairastui ilmastoinnin ja paine-erojen takia. maailman iloisimmalla stuertilla saatttoi olla myos nappinsa pelissa… ainakin koominen miimikkoesitys lennon alkuhalinassa tarjosi viihdetta.

hostellille oli keskustasta vahan matkaa kavella, mutta puolen tunnin tarpomisen ja tuulian viisveetasolle taantumisen millon ollaan perilla missa me ollaan onks viel pitka matka jalkeen saavuimme nalkaisina ja nuutuneina maaranpaahan. avaimet kouraan, lakanat peteihin, rinkat lokeroon, ylos, ulos ja ruokaa etsimaan oli seuraavan mission nimi, jonka jopa tuuliakin suoritti pakollista instagrammailua ja facebookkailua lukuunottamatta ennatysajassa. sightseeing ja turhanpaivainen metrolla cruisailu sai ajan kulumaan kun siivilla. nyt molemmat mimmit on ruokittu, juotettu ja laakitty. uni alkaa painaa jo silmaluomia kiinnepain ja iltateet sai kropankin rentoutumaan. suuntaamme vallyihin tapahtumarikkaan paivan saattelemana.

ps. praha on aivan ihana kaupunki, mutta taa tsekkilainen nappaimisto jurppii toden teolla.

jeejee.jpg

jeejee1.jpg

 

unisin silmin

inka ja tuulia

Kulttuuri Matkat Suosittelen Raha

backpack packing district, Lc

Ahoj! Nyt voi jo laskea tunteja lähtöön. En kuitenkaan viitsi laskea yhtään mitään, sillä saatan havahtua siihen todellisuuteen, että enää ei ole aikaa pakata, nukkua, käydä suihkussa yms. Tänään tulee valvottua yömyöhään pakkausdilemmojen ääressä päätä raapien.

Reissumme ensimmäinen välietappi on aina niin autuas Lahti-City, jossa vastassa on mitä ihanin perhe ja pyyteetön rakkaus, jonka sokeakin näkee otsallaan. Olen jo ehtinyt päivän aikana valloittaa entisen makuuhuoneeni kasalla tarpeellista ja tarpeetontakin sälää. Edessäni on vuori tavaraa, joka kyllä mahtuisi rinkkaani, mutta epäilen syvästi rinkan kantamisen mielekkyyttä. Tuossa männäviikkoina luettiin, että reppureissulle lähtiessä tulisi ensin pakata kaikki mitä luulee tarvitsevansa ja sen jälkeen karsia siitä suurin osa pois. Tätä hyvinkin paikkansapitävää neuvoa olen yrittänyt noudattaa mahdollisimman huolellisesti. Olenkin tässä hetkessä tajunnut, että reilillä on vaan mahdotonta näyttää hyvältä. Meikit, hiuslaitteet ja -mömmöt saavat jäädä suomeen odottamaan paluutani, sillä tämä luonnonkaunis keijukainen cruisailee junilla niin lujaa ja niin rumana, että seksuaalisen hyväksikäytön vaaran todennäköisyys on laskenut olemattomiin. -ja siinä olikin tämän homman kultareunus. Toisaalta voi olla hyvinkin vapauttavaa kulkea huolettomana ja huoliteltumattomana pitkin teitä tuntemattomia. Kameraakaan ei ole, joten kuvamateriaalin todistamaa karmeutta ei voi päivitellä tulevaisuudessa.

Pakkaaminen tuottaa itselleni aina ongelmia, hampaiden narskutusta ja hiustenlähtöä. Mielessäni valtaa alaa ajatus: ”heitä ny sinne pari rättiä ja hammasharja and lets be done with it”. Onnekseni rakkaassa pikku luurissani on ratkaisu miltein jokaiseen arkielämän dilemmaan. Spottasin aikasemmin pakkausta helpottavan sovelluksen, näin härmäläisittäin ”matkalaukut”, jossa voi luoda erilaisia pakkauslistoja joka tilanteeseen. Omassani komeilee jo mm. ”lahti-laukku” ja ”reililaukku”. Tässä viikkojen vieriessä, olen lisäillyt reililaukkuuni jos jonkinmoista matkalle otettavaa tavaraa, ettei vaan mitään pääsisi unohtumaan.

 

img_1035.png

 

Järjestelmällisestä luonteestani huolimatta, ei mikään sovellus poista sitä tunnettä, että jotakin tärkeää jää tunnetusti kotiin.

img_1033.jpg                                                                             

 

img_1034.jpg

 

Hiomista tässäkin projektissa riittää huomisaamun saakka, mutta lähtö on uhkaavan lähellä..

so long suckers

– inka lahest (ilman deetä)

Muoti Matkat Päivän tyyli