MITÄ ELÄMÄ ON?
Aika on lentäny siivillä. Tuntuu, että joka päivä menee samalla rytmillä: syön aamupalan töissä, tajuan että onkin lounari, oho vois pitää vikan kahvitauon, ai oliko päivä jo tässä, meen kotiin tekee safkaa jonka jälkeen salille ja kohta huomaanki meneväni nukkumaan. Vaikka mulle on sanottu, että aika menee Ikeassa nopsaa niin en ole koskaan uskonu, että kahdeksan tunnin aikana katsoisin kelloa näin vähän. Hyvä juttuhan toi vaan on. Samalla alkaa vähän kelailee, että tätäkö elämä on; töitä/koulua ja itsensä kehittämistä salin saralla. Ei. Mä haluan paljon enemmän.
Sanon olevani määrätietonen persoona ja olenkin, mutta tulevaisuuden suunnittelu on aivan eri asia kuin tieto siitä mitä haluaa juuri sillä hetkellä. Mulla on tavotteita, haluja ja toiveita. En vain tiedä, kuinka ne kaikki saisi yhteen muottiin. Perfektionistina haluan hoitaa asiat parhain päin, järjestelmällisenä ihmisenä mahdollisimman fiksusti omaa etua ajatellen ja puolisona toista rakastaen. En ole streessaavaa sorttia, mutta oma itsetietoisuus unelmien ja halujen kanssa suhteuttettuna nyky-yhteiskuntaan ei ole helppoa.
Ei sillon yläasteella puhuttu elämän valinnoista sen enempää kuin, että lukio tai amis ja mitä siellä amiksessa voi opiskella. Ei sillon kerrottu, että elämä on valintoja täynnä hautaan asti. Ehkä nää asiat vain täytyy tajuta itse – sitä kai kutsutaan täksi elämän kouluksi. Eikä tää elämän koulu nyt niin paha ole. Jokainen tekee valintansa ja elää sen mukaan. Toivon, että jokainen tekee virheitä niin kuin minäkin, mutta arvatkaa, ne on opettanu enemmän kuin yksikään oikea valinta. Tuskin oisin tässä latelemassa elämän viisauksia, jos en olisi oppejani hankkinut virheiden kautta. Aina voi jossitella. Fakta vain on se, että niin kauan kuin olet sujut omien tekojesi ja valintojesi kanssa niin sulla ei ole tarvetta jossitella. Tän olen itse tajunnut vasta hiljattain. Ehkä koulussa ei opeteta tämmöisiä asioita, koska ei voi opettaa elämää: voidaan antaa perusohjeet niin kuin matikassa, mutta sen jälkeen sovelletaan vanhoja oppeja ja kokeillaan uusia keinoja ratkaista ongelma joko menestyksellisesti tai niiden virheiden kautta. Peace, meikä on puhunut.
