OLKOON ONNELLINEN ONNESTAAN

Tere vaan sinnekin Suomen kansa! Ollu ihan älytön meininki päällä sitten viime kertasen ettei oo paljoo blogielämää mietiskelty. Oon nyt reissannut Vantaa-Varkaus väliä aika tiuhaan tahtiin ja se on ollut yllättävän fressaavaa niin minulle kuin parisuhteellekin. En sitten tiedä johtuuko kesästä vai maisemien kauneudesta, mutta koen olevani onnellinen. Toki en ole ollut onneton, mutta viime päivinä on vaan tullut havahdettua siihen ihanaan tunteeseen kuin onni ja piru mä oon onnellinen kaikesta; vesisateesta kasvoilla, perheestä ympärillä, kavereiden naurusta, itsetehdystä ruuasta ja ohan näitä. Hömpäkshän tässä jo alkaa itteään epäillä, mutta menköön tän kerran.

Juhannus tekee taas tuloaan ja perinteitä kunnioittaen mennään saareen – juhannus ei ole mitään ilman mökkiä, saunaa ja kokon katselua viinilasi kädessä. Onko teillä joitain juhannusperinteitä vai huiteletteko vaan menemään? 🙂 Mitään elämää mullistavaa ei ole tapahtunut muuta kuin että kävin jonkin aikaa sitten ottamassa ensimmäisen tatuointini selkään lapaluiden väliin. Nyt haaveena on saada koko selkä duunattua, mutta se onkin varmaan aika pitkälti monen vuoden projekti.. Koska ulkona on nuinkin masentava sää niin voisin vaikka aloittaa kattoo sitä kuuluisaa Orange Is The New Blackia ja tsekkaa onko se sen kaiken hypetyksen arvoinen sarja. Ensikertaan!