Ihmisten tuomitsemisesta

Parina viimeisenä päivänä olen pohtinut paljon sitä, kuinka helposti ihmiset tuomitaan. Olet varmasti tehnyt elämäsi aikana jonkin virheen ja tullut tuomituksi sen takia. Tai kenties olet tullut tuomituksi ulkonäkösi takia? Miltä sinusta tuntui tulla tuomituksi? Oliko se oikeutettua, vai onko tuomitseminen koskaan?

Oman elämäni aikana minut on tuomittu monestakin syystä.
– Ulkonäkö 
– Henkinen jaksaminen, mielenterveys
– Huonot päätökset
– Virheet, joita elämäni aikana olen tehnyt

Tuomitseminen tuntuu pahalta, aina. Minulle on sanottu loputtoman paljon kamalia asioita mielenterveyteeni liittyen ja se on ollut kaikkein ikävintä kuulla. Haluaisin sanoa, että pahimmat kommentit ovat tulleet sellaisilta, joilla ei loppujen lopuksi ollut pienintäkään hajua asiasta, mutta ei. Eniten sattuu se läheisen suusta lentänyt kommentti. 
Nytpä kysynkin itseltäni ja sinulta, miksi juuri sinä (ja minä) tuomitset muita? 

Itse sorrun siihen aivan liian usein ja se on jotain, mitä itsessäni haluan muuttaa. Tuskin kukaan voi lopettaa tuomitsemista täysin, mutta parantaa voi huomattavasti. En halua olla se ihminen, joka vetää liian nopeita johtopäätöksiä ihmisestä. Enhän minä tiedä asioiden todellista laitaa, en minä loppujen lopuksi tiedä yhtään mitään. Ja vaikka sattuisinkin tietämään, se ei silti oikeuta minua tuomitsemaan häntä. Me kaikki teemme virheitä, meissä kaikissa on jotain vikaa eikä kukaan ole täydellinen.
Ihminen tuomitaan aivan liian helposti ja useimmiten väärin perustein. Esimerkki: Tapaat miehen, joka on erittäin humalassa kadulla ja hän on pukeutunut rähjäisesti. Mitä ensimmäisenä ajattelet? Minä ajattelen, että ”taas näitä juoppoja”. Totuus voikin olla jotain aivan muuta. 

Tästä tuli vallan sekava merkintä. Heräsikö sinulla tästä jotain ajatuksia? Kommentoi ja kerro, miksi sinä tuomitset kanssaeläjäsi ja mistä syistä sinut on tuomittu!

♥:llä Sanna-Mari