Itsetuhoisuudesta (varoitus: teksti ei sovellu herkimmille)

Tämä on vaikea aihe kirjoittaa näin julkisesti, mutta aion yrittää parhaani.

Itsetuhoisuuteni alkoi jo lapsuusiässä. Olin 11-12 -vuotias kun ensimmäisen kerran vahingoitin itseäni tietoisesti. Muistan olleeni koulussa ja ottaaneeni hakaneulan/harpin tai jonkun vastaavan ja hinkkasin syvän haavan käteeni. Siitä se kaikki lähti. Se helpotti minun oloani paljon. Olin usein surullinen silloin ja myöhemminkin, joten siitä tuli minulle helpotus. Fyysinen kipu korvasi henkisen. En silloin vieä tiennyt, että se olisi niin helppoa. En tiennyt miten helposti siihen jäi koukkuun. 

Itsetuhoisuuteni on jatkunut 8 vuotta. Pian voin jo sanoa, että 9 vuotta. Vahingoittaminen ei aina tarkoittanut terän tanssittamista iholla vaan toisinaan myös itsensä hakkaamista ja raapimista, nipistelyä ja muuta sellaista.

Olen 20-vuotias nyt, enkä voi sanoa, että itsetuhoisuuteni olisi ohi. Se on sellainen asia, mitä itsessäni häpeän. Siitä eroon pääseminen ei ole enää niin helppoa. Onnistuin liian kauan piilottamaan sen vanhemmiltani ja muilta ”aikuisilta”. Vasta kun itse saavutin aikuisiän sain kerrottua useimmille. Suurin osa lähipiiristäni tietävät, että teen itselleni jotain tällaista. Siitä kertominen ei ole ollut helppoa. Esimerkiksi vanhempani eivät sitä ymmärrä, enkä yhtään ihmettele. Heidän nuoruudessaan tätä  ei esiintynyt niinkuin nyt. 

Nykyään sitä on jopa muoti-ilmiönä. Nuoret tytöt ja pojat satuttavat itseään huvinvuoksi, luulevat, että se on jollain tasolla hienoa. Varoitan nyt teitä, jotka olette nuoria: Älä koskaan aloita. Et pääse siitä eroon helposti. Kehosi on pian täynnä arpia, kuten omani. Käsivarsi, olkapää, reisi, nilkka.. Paljon arpia, joita piilottelen kesät pitkien hihojen alla.

Syyskuussa on Natioal Suicide Prevention Week, jolloin minäkin osallistuin omalla kuvallani osoittamaan, että olen täällä jossain tukena sitä tarvitseville.

Tällä kuvalla osallistuin. Tarkoituksena oli 10. syyskuuta kirjoittaa ranteeseen sana ”Love” ja kertoa siten, että olet mukana. Tässä kuva omasta kädestäni. Tämä kuva on jaettu ja tykätty 22,500 kertaa. Tumblrista tämän kuvan voi löytää hakusanoilla ”suicide awareness day”.

 

Asiaa olisi taas niin hirmuisesti, että taidan suosiolla jättää tähän! Kiitos jokaiselle, joka vaivautui lukemaan ja muistakaa, että aina voit tukea niitä, jotka sitä tukea tarvitsevat. Siihen ei tarvita erillistä käskyä.

♥: Sanna-Mari