Olen aina ollut hirvittävän herkkä ihminen. Lapsesta saakka. Kun minusta vitsailtiin esimerkiksi tyhmänä, suutuin ja saatoin alkaa itkemään heti. Ja se saattoi jäädä kalvamaan minua päiviksi. Joku sanoo vitsillä, että ”haha oot idiootti!!” ja minä otan sen tosissaan. Järki sanoo, että ”älä nyt nainen höpötä, läppäähän se vaan on”, mutta sitten epävarmuus huutaa, että ”no tajuatko nyt, että olet idiootti?!”. Kaikkein pahin asia minkä minulle varmaan voi sanoa vitsillä on ”läski”. Läski on sellainen sana, joka uppoaa samantien niin syvälle pääkoppaan, ettei sitä hetkessä sieltä pois saa. 

Mistä tämä epävarmuus on sitten syntynyt? Mistä johtuu, että minulla ei ole tarpeeksi itseluottamusta?

En itseasiassa osaa sanoa täysin. Luulen, että koulukiusaaminen vaikutti asiaan paljon. Ilkeät kommentit omista epäonnistumisistani ja muu negatiivinen ympärilläni. 

Epävarmuutta on monenlaista. Toisinaan on järkevä olla epävarma. Sehän on tavallaan osa itsesuojeluvaistoa. Sitä siis ei kannata pelätä, eikä siitä kannata huolestua. Älä kuitenkaan anna sille valtaa! Voita pelkosi ja seuraavalla kerralla, et enää ole niin epävarma. 
Pitkäaikainen epävarmuus voi olla erittäin iso haitta. Niin kuin omalla kohdallani se on. Pitkäaikaisesta epävarmuudesta voi tulla iso ongelma kaikessa arkisessa. Liiallinen itsensä epäileminen on kuitenkin valitettavan yleistä etenkin nuorten keskuudessa.
Mistä tietää oletko epävarma itsestäsi?
Esimerkiksi nämä asiat voivat liittyä epävarmuuteesi: liiallinen kiltteys, vaikeus määritellä omia rajoja, itseluottamuksen puute ja esimerkiksi häpeä monissa tavallisissa tilanteissa.

Minulla epävarmuus näkyy nykyään todella arkisissa asioissa. Annan esimerkin vastikään tapahtuneesta tilanteesta. Tyttöystäväni kanssa kotijumppasimme (liikunnan harrastaminen muiden nähden on minulle ihan hirvittävän vaikeaa epävarmuuteni takia jo valmiiksi), enkä osannut yhtä liikettä. Tyttöystäväni neuvoi pari kertaa, enkä siitä huolimatta onnistunut tekemään liikettä oikein. Se riitti siihen, että halusin lopettaa. Tyttöystäväni vähän närkästyi kun luovutin ja lähdin tupakalle ulos. Itkin ja mietin, että miksi en osaa edes tuollaista NOIN yksinkertaista asiaa. Menin takaisin sisälle, mutta en enää jatkanut treeniä. Enkä luultavasti aio jatkossakaan tehdä tätä kotitreeniä kuin yksin.

Tästä siis voimme päätellä jo, miten liiallinen epävarmuus vaikuttaa arkiseen elämään.

Miten sitten voi päästä siitä eroon? 

Syiden pohtiminen.
Mikä sinut tekee epävarmaksi ja miksi?
Lisääntyykö se tietyissä tilanteissa?
Mikä sitä helpottaa?
Jos jokin helpottaa sitä, voisitko lisätä helpottavien tekijöiden määrää elämässä?

Löysin myös artikkelin, joka mielestäni antaa oikein mainioita neuvoja itsevarmuuden kasvattamiseksi, eli eikun treenaamaan itsesi itsevarmaksi!

Ensi kertaan! 
– Sanna-Mari