Vastauksia kysymyksiin

Uskallatko tutustua uusiin ihmisiin?
– Uskallan. Se riippuu tosin, missä niihin pitää tutustua. En jossain kaupassa mielellään puhu kenellekään, mutta esim. naapureihin on helppo tutustua.

Mitä lääkkeitä käytät/olet käyttänyt?
– Pitkä lista. Cipralex, Sertralin, Seronil (käytössä nyt), Diapam, Opamox, Propral, Kerlon (käytössä nyt), Zopinox, Melatoniinilisä, Ketipinor (käytössä nyt)

Millaisessa terapiassa käyt?
– Ihan perus. Keskustellaan vaan.. Pian se vaihtuu kognitiiviseen terapiaan.

Korvaako kela terapian?
– Ei, koska se on ilmainen.

Miten löysit nykyisen terapeutin?
– Osaston kautta. Hän ei oikeastaan ole terapeutti, vaan kuntoutussairaanhoitaja, mutta toimii minulle terapeuttina.

Oletko kohdannut ihmisiä, joilla olisi aivan vääränlainen kuva siitä, millainen ihminen on psyykkisesti sairas?
– Niitä kohtaa paljon mediassa. Niitä, joiden mielestä masennus ei ole sairaus, tai syömishäiriö tai persoonallisuushäiriö. Joiden mielestä masentuneen voimattomuus on silkkaa laiskuutta.

Miten toimit?
– Kyllä yleensä laitan vastaan. Joskus olen vaan hiljaa. Kaikki eivät ymmärrä.

Miten vanhempasi ovat suhtautuneet sairastumiseesi?
– Hyvin ja huonosti. Tottakai heille on rankkaa nähdä lapsensa kärsivän. Kuulla lapsensa halusta ottaa itseltään henki. En voi koskaan olla sitä mitä he halusivat minun olevan. En täyttänyt heidän toiveitaan. Minusta piti tulla kokki, mutta en pystynytkään siihen. Kyllä he tukevat, vaikka eivät osaa aina auttaa tai sanoa mitään.

Oliko persoonallisuushäiriö-diagnoosi helpotus vai tuomio?
– Helpotus ehdottomasti. Se selittää niin paljon ja nyt minun on helppo ymmärtää itseäni. En tietenkään voi laittaa kaikkea sen piikkiin, mutta se tekee asioista helpompaa. Nyt tiedän miksi olen impulsiivisempi kuin muut. Miksi toimin kuten toimin jne.

Asutko yksin?
– Tällä hetkellä kyllä. 

Missä tapasit tyttöystäväsi?
– Tavattiin eka kerran kun hän oli ehkä 6-vuotias. Hah. Kunnolla tutustuttiin vuonna 2010. Ihastuin heti.

Miten hän ymmärtää sairautesi?
– Yllättävän hyvin. Tottakai hänellä on toisinaan vaikeuksia ymmärtää sairauden voimaa, mutta hän yrittää parhaansa ja se riittää minulle. Hän on ollut tukenani kauan ja tiedän, ettei hän ole lähdössä minnekään. Hän on uskomaton!

Tuossapa oli nuo kysymykset, mitä sain. Muistakaa, että aina voi esittää kysymyksiä. Vastaan mielelläni.