vuosi 2013

En suunnitellut kirjottavani tällasta, mut ehkä myöhemmin on ihan jees muistella mitä kaikkee vuodessa tapahtu. Ehkä tää jotenkin saa myös mut hahmottaan mitä kaikkee on tapahtunu ja vuoden päästä voin silleen lepposasti taputtaa itteeni olalle, koska oon (toivottavasti) selvinny asioista melko pitkälti tervejärkisenä. Tällä hetkellä käynnissä on lähinnä henkinen itteni kivitys, koska kuka lähtee keskiviikkona aamulla ysiltä kaljalle ja lopulta päätyy yöllä lähteen yksin baariin, koska sinne on muka pakko päästä? No mut takasin aiheeseen.

Tammikuu

  • kävin ensimmäistä kertaa ikinä Changessa ja ostin täydellisen oikeen kokoset rintsikat! Niin suuri voitto, ettei sitä voi ees kunnolla kuvailla. Tätä ennen tissiturhautuminen oli ihan loputon, kun mikään viritys ei pitäny niitä aisoissa mukavasti
  • mun korva venähti ja saavutin vihdoin 12 milliä
  • mut huijattiin leffaan kattoon Hobitti
  • luistelin usein Santun ja Miran kans, käytiin myös melkein yhtä usein Yläalessa KAHVILLA. Kaljasta puhumattakaan.

Helmikuu

  • tankoiltiin Kertun kans ja kuvailtiin edistystä ja ”edistystä”
  • löysin huulitussit ja rakastuin
  • meikkailin muutenkin enemmän ja leikin maskeerausjuttuja
  • fiilistelin penkkareita

Maaliskuu

  • Koskariin avattiin BikBok ja ostin maailman hienoimman Marwellin supersankaritopin
  • stressasin ja kohtasin suurimman pelkoni aka hammaslääkärin. Muistan, miten itkin koko matkan kun kävelin sinne. Ja odotustilassa. Ja hammaslääkärin tuolissa. Ja heti kun avasin suuni. Ja sen jälkeen. Oikeestaan itkin aikalailla tauotta, mut hammaslääkäri oli ihan paras tyyppi ja vähän sai mun paniikkia lievennettyä
  • poikaystävä lähti taas inttiin, koska se oli aikasemmilla kerroilla jääny loukkaantumisen takia kesken. Oon kirjotellu edelliseen blogiin seuraavaa:

Maanantai ei siis oo ihan surkein päivä, vaik aika kamala onkin. Muuta kivaa on esim:

– oon nyt eläny viikon inttileskenä ja tottunu siihen oikein mukavasti! Paikat pysyy siistinä, saan vetää unta ihan äksässä, voin syödä mitä haluan eikä tarvi miettiä tykkääkö toinen siitä ja saan vaan olla ja tiltata kaikessa hiljaisuudessa. Ainii, ja mä saan lukea Aku Ankan eka, hähää!

– täysin yksineloa tää ei kuitenkaan oo, koska pikkusisko hoitaa työssäoppimisen täällä. Tosin nytkin se viettää pitkää viikonloppua ja tulee ehkä kai huomenna vasta takasi. Eli sopivasti jää silti omaa aikaa

– työkaveri kehu tänään mun tuoksua! Marc Jacobsin Dot oli siis hyvä valinta muidenkin mielestä
– hammaslääkäristä selviimisen jälkeen voin palkita itteni jollain kivalla…
– vielä neljä päivää töitä ja sit ois kolme vapaata!!!!!
– parin päivän päästä tankoillaan Kertun kans!!!
– ja huomenna nään työkaverin, joka oli just reilun viikon talvilomalla!!
– ja yksin asusteluun liittyen vielä yks juttu: saan pitää öisin patteria niin lämpimällä kun haluan, koska se ei oo kenenkään muun mielestä liian kuuma!”

  • pikkusisko tosiaan muutti meiän kaksioon ja elelin sen kanssa, koska sillä oli työharjottelu. Sen kanssa asuminen oli kans ihan loistavaa, vaik välillä mun isosiskoilu saattokin käydä sen hermoille 😀
  • edellisestä johtuen käytin aika paljon rahaa tukkuun, koska pitihän hiusjutut laittaa kuntoon kun kerran oli oma parturi-kampaaja paikalla 24/7
  • …. ja sit mun hiustenväri muuttukin tasasen ruskeesta mustanruskeeks ja latvat kirkkaan pinkeiks!

Huhtikuu

  • olin töissä ihan älyttömän paljon, hyvästi muu elämä
  • … sit tulin tosi kipeeks ja makasin kolme päivää sängyn pohjalla. Tästä opittiin, ettei kannata kipeenä yrittää jaksaa olla töissä, se ei varsinaisesti nopeuta paranemista
  • turhauduin, kun en edistyny tangolla mihinkään

Toukokuu

  • hengailin aika paljon työkavereiden kanssa ja olin innoissani keväästä ja valosta ja kaikesta
  • mietin onnellisuutta ja sen saavuttamista aka hippeilin kotona ja mietiskelin
  • fiilistelin sitä, miten paljon maailmassa on hyviä biisejä
  • luin pääsykokeisiin 

Kesäkuu

  • ostin pitkän harkinnan jälkeen epilaattorin ja elämä helpottu
  • vietin ekan kesälomaviikon
  • pussikaljottelin Santun kanssa ja käytiin YleX Popissa
  • kävin pääsykokeissa, joita jännitin ja stressasin ihan älyttömästi
  • reissasin kotiin Juupikselle, koska koti on rakkaus
  • kävin kattomassa uuden Fast&Furiousin ja sekin oli aika mahtava
  • vietettiin poikien kans juhannusta useemman päivän ajan, se oli mielenkiintonen seikkailu

Heinäkuu

  • sain vihdoin paksun kirjeen, joka kerto et mä pääsin kouluun! Se huutoitkunauru kesti aika kauan, istuin olkkarin lattialla ja olin hysteerinen, eikä tietty just sillä hetkellä kukaan vastannu kun soittelin ja laitoin viestiä joka suuntaan. Näin oon kirjotellu silloseen blogiin:

”Ei mulla muuta kun et kesä on ihana! Lomaa ootellessa ehin jo äkkiä pyörähtää kotona köllöttelemässä uimapatjalla pitkin järveä, huomenna ois samaa luvassa lisää ja töitä siinä sivussa. Toivon ettei tääkin kahen viikon lomapätkä mee liian äkkiä. Viikonloppu meni liian nopeesti kun reissasin Paimioon Miraa ja Samia moikkaan ja siinä sivussa päädyin lopulta Ruissiinkin yheks päiväks. Oli loistoreissu sekin, siitä lisää myöhemmin! Mulla on nimittäin vielä yks jännä juttu: MÄÄ PÄÄSIN KOULUUUUUN!! Vihdoinkin tuli se paksu kirje, jota oon odottanut monta vuotta. Syksyllä mä istun koulussa ekaa kertaa yli neljään vuoteen. Uus koulu, uus kaupunki, uus työ, uus kämppä. Ja vaikka mitä uutta ja jännää. Nyt on stressikerroin huipussaan, välillä se on sellanen kiva perhosia mahassa-stressi, mut sit taas toisinaan sellanen itkenihanmistävaan- stressi. Mut kaikki asiat järjestyy aina jotenkin, siihen mä luotan vaikka älyttömästi jännittääkin”

  • juhlittiin esim Kertun kans mun kouluun pääsyä aika tosi paljon! Ensin Miamiin mansikkamargaritoille, sit Cafe Europaan kuoharille ja katteleen kun yhtäkkiä alko hullu rankkasade ja salamointi. Lopulta yritettiin päästä karaokeen ihansamaminne ja säntäiltiin pitkin keskustaa siinä sateessa. Reitti oli vissiin luokkaa Tiikerihai, Ylä-Ale, Groove, Kulma-Ale. Lopuks mentiin meille syömään mättöjä ja mietittiin, miten hyvää elämä on
  • kävin moikkaamassa Miraa ja Samia Paimiossa ja rakastuin niiden kissoihin
  • tein perinteisen pyhiinvaelluksen Ruissiin, koska Macklemore & Ryan Lewis. Ja perinteikkäästi vain omassa, loistavassa seurassani. Löysin sillä reissulla myös Charli XCX:n ja tulin siihen lopputulokseen, et paras tapa alottaa sunnuntai on Tefloneiden keikka
  • vietin kaks viimestä lomaviikkoo
  • ja lomalta palattua jouduin kohtaamaan toisen pahimmista peloistani, eli neulat. Ehin olla töissä pari tuntia loman jälkeen ja heti kaupan auettua silpasin peukalon kynttä myöten auki veitsellä. Tikithän siihen tuli (ekat tikit ikinä, yhyyyyyy) ja sekin oli oma operaationsa, koska paniikissa esim kiemurtelen kahesti alas pöydältä jossa pitä maata ja huudan ”MÄÄ HALUUN KUOLLA!!!”. Koska se on just se mitä kuka tahansa parikymppinen tekis tos tilantees.

Elokuu

  • sain tietää saaneeni solukämpän ja käytiin Kertchun kans tarkistaan se ja seikkailtiin lähiöis
  • ostelin koulujuttuja, esim. uuden koneen. Vanha ylikuumeni vartissa, eli se oli aika perusteltu juttu.
  • hengailin aika paljon Juupiksella ja yritin olla hyödyllinen, niitin kesantoja ja fiilistelin sitäkin hommaa ja olemassa oloa kokonaisuudessaan
  • kävin pikkusiskon kans Särkänniemessä riehumassa ja se meinas syödä mun hiukset hattaran mukana
  • -opetin työt edellisessä työpaikassa 🙁
  • vietin perjantaina läksiäisiä kavereiden kans, lauantaina työkavereiden kans, sunnuntaina pakkasin omaisuuteni ja maanantaina muutettiin tavarat poikaystävän kanssa uuteen paikkaan. Itkin suunnilleen koko automatkan eli ne pari tuntia, koska jännitti niiiin paljon enkä pystyny uskoon mihin mä oon menossa ja kuinka uus tilanne voi ihmiselle olla. 
  • … maanantaina sit alkokin koulu!

Syyskuu

  • totuttelin opiskeluun ja uusiin ihmisiin ympärillä
  • olin tosi yksinäinen ja hukassa uusien ihmisten kanssa ja vieraassa kaupungissa
  • ikävöin Tamperetta yli kaiken
  • parantelin ikävää opiskelijabileillä ja ihan vaan keskiviikkokaljoilla luokkalaisten kans
  • käytiin poikaystävän perheen kanssa Barcelonassa
  • itkin surkeeta ja irrallista oloa yhelle opettajistakin……..
  • naapurissa asuva luokkalainen rohkastu kysymään mua shoppaileen ja se oli ehkä parhaita juttuja mitä syksyllä tapahtu, koska sen jälkeen me sosiaalisesti haasteelliset reppanat löydettiin toisemme ja nyt ollaan melko symbioosissa jo
  • alotin työt uudessa työpisteessä
  • kirjottelin paljon siitä, miten pahalta tuntu olla yksin ja irrallaan

Lokakuu

  • viiden hienon viikon jälkeen myös lopetin työt uudessa työpisteessä 😀
  • reissasin varmaan joka viikonloppu Tampereelle
  • vietin edelleen enemmän aikaa uusien kavereiden kanssa ja hiljalleen ajatus täällä asumisesta muuttukin vähemmän ahdistavaks
  • alotin uuden harrastuksen: yötupakat naapurin kans
  • olin PMMP:n viimesellä keikalla, oli niin hienoo
  • näin Tampereella entisiä työkavereita melko paljon ja sit iski hämmennys
  • ahdistuin kaukosuhteen haastavuudesta

Marraskuu

  • poikaystävän intti loppu, sitä oltiin odotettu jo niiiin paljon
  • olin tosi hukassa
  • jätin poikaystävän, koska tajusin ettei meidän juttu vaan voi toimia, kun unelmat tulevaisuutta koskien on niin erilaisia
  • tutustuin paremmin toiseen kämppikseen ja tajusin miten loistava tyyppi sekin on

Joulukuu

  • raahasin viimesetkin tavarani pois Tampereelta
  • olin aika rikki, mut en osannu käsitellä asiaa muuta kun Karhun kans
  • testattiin vahingossa naapurin minkin kans, miltä tuntuu jos viikon aikana on vaan yks päivä, jollon ei oo darras/kännis. Muutenkin meni aika paljolti juomisen puolelle, huhhuh.
  • tapasin tyypin, jonka kanssa hengailin aika paljon eikä se ees ahdistanu kamalasti heti
  • vietin joulua äitin ja pikkusiskojen kanssa
  • hämmennyin kun entinen poikaystävä laitto viestiä ja soitteli, enkä tienny miten sen asioihin pitäis suhtautua
  • uusi vuosi oli mahtava ja mentiin täysii! Seikkailtiin kolmessa eri paikassa ja bussejakin vaihdeltiin onnistuneesti keskellä ei mitään.
Suhteet Oma elämä Rakkaus Ystävät ja perhe

unohdus

Ja taas oon ilosesti jättäny tänne kirjottelun. Pitäs ehkä vähän yrittää tsempata, vaikka toi paperinen päiväkirja tuntuu nyt niin paljon helpommalta. Siit tulee varmaan kohta enemmänkin joku henkilökohtanen terapiavihko, kun kaikki unettomat illat ja yöt piirtelen ajatuskarttoja ja mietin omia fiiliksiä asioista.

Siinä missä viimeks kirjotin ettei mikään oo ees ilosta kakkaa, vaan ihan paskaa, niin nyt ollaan jo plussan puolella! Muutaman päivän oon menny hirveellä energialla eteenpäin ja saanu aikaan vaik mitä. Uusintatenttiin en tietenkään oo lukenu, mutta oon vaan ollu täynnä energiaa ja juossu paikasta toiseen ja puhunu koko sanavarastoni ulos. Tänään kun käytiin kaverin kanssa Ikeassa, sinkoilin kun ohjus. Tai ainaki ajatus ja puhe sinkoili siinä määrin, et kaveri joutu käskeen mua oleen kiljumatta autossa, koska se kuulemma häiritsee ajamista. Mulla on aika vahva tunne, et ton oon kuullu joskus aikasemminkin. 

Oon tullu siihen lopputulokseen, et oon vissiin joku aurinkoenergialla toimiva tapaus. Heti kun oon nähny aurinkoo nyt viikon verran, oon ollu paljon pirteempi ja positiivisempi. Jotenkin sellanen enemmän omanlainen olo. Tiiän kyllä, et mulla on taipumus mököttää ja masistella vaikka pari viikkoa neljän seinän sisällä jos siltä tuntuu, mut yleensä kyllä oon enemmän positiivinen kun negatiivinen. Ehkä tähän vaikuttaa sekin, et tää uus kaupunki alkaa olla koko ajan kotosampi. Aikasemmin sukkuloin tän ja Tampereen väliä sen mukaan, kumpi ahisti ja kummassa oli vähemmän ahistavaa. Eron tullessa linnottauduin tänne, koska tää ei ahistanu ja tääl kukaan ei tuntenu mua. Sit just ton eron jälkeen paikkailin fiiliksiä vetämällä vähän turhan vauhdikkaita putkia viikonloppusin ja viikolla ja sit tein hölmöjä juttuja, joita morkkistelin viikonkin ja kaipasin Tampereelle takas, koska sillon tää paikka ja tietyt ihmiset ahdisti. Nyt oon ehkä löytämässä tasapainoo näiden kaupunkien välillä. Ei tarvi enää paeta ahdistusta, vaan olla siellä missä on hyvä olla, toinen kaupunki aina odottaa, kuten ihmisetkin.

Ihan täs parin päivän sisään oon jutellu entisten työkavereiden ja muiden Tampereen tuttujen kans ja se tunne, et ne on siellä eikä unohda mua on vaan vahvistunu. Sit kun meen keväällä harjotteluun, nään niitä tyyppejä kans enemmän! Samoin ihmiset täällä, missä nyt majailen, on alkanu vaikuttaa pysyvämmiltä. Samassa kaupungissa on jo yks uus kaveri josta on tullu tosi tärkee ja läheinen, sit kun harpataan rajan yli viel suurempaan maailmaan niin siellä on kans useempi tyyppi, joiden kans on aina mahtavaa nähdä, olla ja tehdä. Tärkein muutos mulle ehkä henkilökohtasesti on se, miten luokkakavereiden kans välit tuntuu jo lepposammilta. Onhan ne tyypit ollu aina hauskoja, mut mun on jotenkin kamalan vaikee välillä uskoo et ne oikeesti jaksaa mun seuraa muutenkin kun vaan pakon eessä, aka koulussa 😀 Mut sit taas esimerkiks viime viikolla yks ilta pojat laitto viestiä et lähenkö kaljalle. Tästä päädyttiin mun kämpille kun ulkona oli liian kylmä pussikaljalle ja oltiinkin täällä koko ilta/yö. Koko ajan alkaa olla enemmän sellasia uusia kavereita, joille voi laittaa millon vaan viestiä ja jutella vähän ”syvällisemmistäkin” asioista. Samalla sit taas välit kavereihin, jotka on tuntenu kauemmin, pysyy kuitenkin ennallaan vaikkei niin usein nähtäskään.

Oon tää elämä ja ihmiset vaan niin mahtavia.

Suhteet Oma elämä Mieli