Kesäviha ja lenkkipoluille palaamisen vaikeus

Monen viikon flunssa takana ja todella surkea mieli. Ei ole tullut siis juostua, kurkku on ollut täynnä limaa ja nenä tukossa. Olisi varmaan pitänyt jatkaa lenkkeilyä eikä yrittää parantua, kun siinä kesti näin pitkään kuitenkin. En ole siis parin viikon aikana käynyt kuin kävelemässä pari kertaa. Ahdistaa ja lenkkipolulle palaaminen tuntuu vaikealle.

Tänäaamuna yritin, mutta kun huomasin juuri ostamani käsivarsipuhelintelineen(:D) olevan liian iso käsivarteeni, heitin hanskat tiskiin. Tuli hiki vaatteita päälle pukiessa. Taas. Joko olen myöntänyt täällä, etten enää pidä kesästä?

Hävettää myöntää, mutta kesä ei tunnu enää siltä, kuin lapsena. En innostunu uimisesta enkä muistakaan kesäaktiviteeteista. Vähissä vaatteissa kirmailu ei ole minun juttuni enkä jaksa maata rannalla tuntikausia.

Minulla ei ole ollut sitä koululaisten ja opiskelijoiden kesälomaa sen jälkeen kun täytin 13. Olen ollut joka kesä töissä, välillä pitäen muutaman viikon vapaata. Ei siinä ole kerinnyt kasvaa kesäihmiseksi. Töissä ollessa on vain oppinut inhoamaan kuumuutta, koska toimistossa on aika helvetillistä istua kun lämpöä on 30 astetta ja aurinko paistaa täydeltä terältä, ilmastointi temppuilee(ja kaikki haisevat hielle..)..

Nautin kesän sade- ja myrskypäivistä, kun ilma raikastuu ja pystyy taas hengittämään. Tänään ilma on vielä hiostava ukkosen takia, eikä yöllinen sade ole vielä pelastanut.. Miten ihmiset pystyvät urheilemaan kesällä? Itse en käynyt viime kesänäkään kuin ehkä pari kertaa juoksemassa, koska en vain kestä kuumuutta. Jo vaatteiden päälle pukeminen tuntuu urheilusuoritukselle ja ulkona kävellessä alkaa heikottaa auringon porottaessa. Enkä siis ole ylipainoinen enkä erityisen huonokuntoinen, joten siinä ei pitäisi olla syy tälle. Ovatko muutkin näin herkkiä lämpötilojen vaihtelulle, vai olenko jotenkin outolintu?

 

Olisko kellään vinkkejä, miten pääsisin eroon näistä negatiivisista ajatuksistani kesää kohtaan? ”Parhaat” kesäsäät taitavat olla vielä tuloillaan, joten olisi hyvin aikaa koittaa löytää tästä hikihelvetistä jotain positiivistakin.. ;)

 

 

Ok, en vihaa kesää, mutta se ei tosiaankaan ole suosikkivuodenaikani. Palan joka vuosi auringossa ylivaalean ihoni takia, mikä ei yhtään ainakaan paranna tilannetta.. Helteet pilaavat juoksuharrastukseni ja motivaationi.. Mielialakin laskee kuin lehmän häntä kun turhautumista ei pääse purkamaan. Oho, tulipas negatiivinen postaus. Ehkä huomenna helpottaa kun on pitkästä aikaa arkivapaa. :)

Tule jo raikas syksy ja viileämmät juoksusäät!<3