Paluu menneeseen

Nyt, hiukan katkeroittaneen ”tekstarieron” (ei siis seurusteltu) jälkeen olen alkanut nähdä asioita taas eri valossa. Ehkä suhde sitoutumiskammoisen kanssa ei olisi koskaan toiminut. En olisi voinut muuttaa häntä, jollei hän olisi itse halunnut muuttua. 

Sen sijaan palasin menneeseen, eli tapasin pojan, jonka kanssa tilanne jäi tähän muutama kuukausi sitten. Sain selityksen hiljenemiselle ja koin, etten menetä mitään, vaikka häntä tapailisin nyt uudestaan. Mukavaa oli ja tuntui kuin ei oltais päivääkään oltu erossa. Hiukan läksytin poikaa yhtäkkisestä hiljenemisestä, mutta kun hiljenemiseen liittyi ihmisten äkillisiä kuolemantapauksia, en voinut olla kovinkaan ankara. 

Will see…