Herra K sai asunnon, johon tosin ei aivan vielä pääse muuttamaan. Osan kamppeistaan mies on raahannut isälleen, jossa asustelee väliaikaisesti, ettei meidän tarvitse olla saman katon alla viikosta toiseen. Loput rojut pyörivät asuntoni lattioilla, pöydillä, hyllyillä… Mitään ei mahdu tekemään. Kämppä on kuin lähtevä laiva. Olen tehnyt päätöksen, että tänä viikonloppuna teen asioille jotain. Tiskaan vähintään. Imuroidakin pitäisi, mutta lattia on täynnä rompetta. Ärsyttää.

Olisi mukavaa pistää kamppeet smoothisti jakoon ja alkaa elää omaa elämää, mutta asiat eivät aina mene niin helposti. Intoilen jo kaupoille lähdösät, uusista tavaroista ja huonekaluista, uudesta järjestyksestä. Ehkä yritän kaikella intoilulla ja touhuilulla peittää sen, miten rikki sitä voikaan olla sisältä.