Back to Kiloklubi

 

Kuten kerroinkin tuossa aiemmin, on kroppani päässyt hiukkasen repsahtamaan tässä viime aikoina. Totuus, jonka teille kaikille tässä kerron, on suuri salaisuuteni. Olen laiska ja mukavuudenhaluinen. Siinä se nyt sitten tuli! En jaksa treenata. Haluan nauttia hyvästä ruuasta. Syön lohdutukseksi. Juhlin ruualla. Kaikkea tätä kuvottavaa, mikä tekee minusta huonon ihmisen.

Palasin takaisin kiloklubi.fi:n käyttäjäksi nähdäkseni, kuinka retuperällä asiani ihan oikeasti ovat. Tulokset olivat huolestuttavia.

  • Syön liikaa.
  • En liiku.
  • Ravinnossani on liikaa kaloreita.
  • Ravinnossani on mitättömästi kasviksia.
  • Ravinnossani on liian vähän kuituja.
  • Ravinnossani on liikaa sokeria.
  • En juo vettä.

Voisiko vielä huonommin mennä?

Otin itseäni taas hetkellisesti niskasta kiinni. Aion kirjata syömiseni ylös ja tavoitella oikeaoppisempaa ruokavaliota. Lisäksi on aloitettava liikunta. On vain pakko, tai jossain kohtaa en enää mahdu ulos asunnostani. Kiloklubissa keräillään vihreitä palluroita ja sain tänään kolme palloa neljästä jo punaisesta keltaiseksi. Söin appelsiinia, jota en normaalisti söisi, sillä hedelmä/kasvis/yms. pallura oli väärän värinen. Kuitupallura muuttui keltaiseksi, kun ahmin lautasellisen iltapuuroa. Kyllä tää tästä.

Liikunta onkin se suuri ongelma. Tänään zumbasin Nintendo Wiin tahtiin ja Herra K:lla oli naurussa pitelemistä. Näin kökkökeleillä ajattelin hoitaa liikkumiset hyötyliikunnalla, tuolla zumbaamisella ja kahvakuulan heiluttelulla. Tiedän, etten saa motivoitua itseäni lenkkeilemään muulloin kuin kauniilla pakkaslumilla, joten turha ottaa siitä stressiä. Alkuinto on taas kova. Toivotaan, etten heti lannistu.

PS. Muistuttelisin, että mikäli yllätyslahja kiinnostaa osallistu arvontaan.

 

Hyvinvointi Liikunta Terveys

Terveydentilapäivitystä

Elämä paniikkihäiriön ja IBS:n kanssa ei ole aina ruusuilla tanssimista. Välillä on pitkiä hyviä jaksoja, jolloin voi lähes unohtaa kyseisten ongelmien olemassa olon. Tällä hetkellä ei ole menossa se hyvä kausi. 

Olen alkanut kärsiä yhä enemmän etovasta olosta ja pahoinvoinnista. Jatkuvasti on pientä pahoinvointia, vaikkei suoranaisesti oksettaisikaan. Jollen paremmin tietäisi, voisi luulla, että olen raskaana. Tässä ei puhuta mistään aamupahoinvoinnista, vaan jatkuvasta aamusta iltaan kestävästä huonosta olosta. Lisäksi olen usein väsynyt ja jotenkin flegmaattinen. 

Paniikkikohtauksista olin jo lähes päässyt eroon, mutta nyt niitäkin on alkanut ilmestyä elämään. Kohtaukset eivät onneksi ole pitkiä, mutta sitäkin kiusallisempia. IBS:n suhteen on myös aktiivisempi kausi. Maha kouristelee kivusta ja vessassa saa ravata melko tiuhaa tahtia, etenkin töissä, kun mukaan soppaan sekoittuu vielä stressi ja kiire. 

Olin tänään töissä seitsemän tuntia, mutta kun päivä meni pelkäksi pahoinvoinniksi ja vessassa istuskeluksi, tulin siihen tulokseen, ettei minusta iltavuorossa ole mitään iloa. Nyt siis kotona, ämpäri välittömässä läheisyydessä, jos vaikka kohta saisi syötyä jotain. 

Kaikesta tästä huolimatta olen kiitollinen siitä, että vaikka oireeni ovatkin uuvuttavia ja kiusallisia, ne eivät ole hengenvaarallisia. 

 

Hyvinvointi Terveys