Olen kolmatta päivää kipeänä. Oireet alkoivat oikeastaan jo keskiviikkoiltana töiden jälkeen, mutta elättelin toiveita, että kyse olisi vain hetkellisestä kurkkukivusta. Ei ollut. Torstaiaamu oli kuumeeton, joten suuntasin työmaalle hoitamaan velvollisuuteni. Tiukkaa teki, mutta illalla odottava kampaaja-aika sai jaksamaan päivän loppuun asti. 

Kampaajalla palelin ja hikoilin vuorotellen. Onneksi kampaaja oli ihana ja ennen kaikkea nopea toimissaan. Hän värjäsi tukkani kaksiväriseksi ja leikkasi sen uuteen muotoon alle kahdessa tunnissa. Kiitokset siitä! Uuden tukan saatuani suuntasin Subwayhin hakemaan iltapalaa ja kotisohvalle makaamaan. Kuume oli ehtinyt jo nousta. 

Perjantai meni sairastaessa. Käväisin pikaisesti apteekissa ja ruokakaupassa, mutta muuten lähinnä katselin televisiota vaakatasossa. Onneksi mies tuli illalla kotiin työreissusta, vaikkei hänestä suurta hoitoapua olekaan. Mokoma. 

Tänään on syöty pizzaa ja maattu sohvalla. Olo on tukkoinen ja räkäinen, mutta lämpöä ei ole ollut vielä. Kieltämättä alkaa jurppimaan tämä vapaapäivän viettäminen paikallaan pysyen, kun olisi niin paljon kaikkea mielekästä puuhaa. Täytyy yrittää kuitenkin ottaa iisisti, sillä ensi viikko on täynnä työkuvioita. Päästään kalustaa ja sisustaa uutta nuorisotilaa ja muutakin jännää on luvassa.