Varasin ensimmäistä kertaa elämässäni kirpputoripöydän ja olen aivan innoissani. Pääsen (toivottavasti) eroon itselleni hyödyttömistä esineistä ja sopimattomista vaatteista. Myytyjen vaatteiden tilalle voi sitten ostaa jotain uusia ihania kevät- ja kesävaatteita.

Olin onneksi lajitellut myyntiin lähtevät vaatteet jo edellisen muuton aikana. Tänään vaatteita tutkiessani muutama kirpparille joutava vaate palasi vielä vaatekaappiini ajatuksella ”jos kuitenkin”… Onneksi come backia ei tehnyt kuin pari vaatetta, joten voin olla ihan tyytyväinen itseeni. Vaatteita katsellessa koin monia nostalgisia hetkiä, kun katselin vanhaa lemppari t-paitaani, joka oli mukana monissa opiskeluaikojen seikkailuissa tai kun muistelin hetkeä, jolloin ostin maailman epämukavimmat farkut. Joistain vaatteista on raskasta luopua, vaikka muoti on muuttunut ja olen kasvanut ns. ulos niistä.

Pieni toivon kipinä on tietenkin aina olemassa. Ehkä kukaan ei halua ostaa lempparivaatteitani… 😀