Mites teille uppoaisi tämmöinen kokoperheen kesätapahtuma. Ja ei käyty, mutta naurettiin äänekkäästi ohiajaessa.

Huolellinen välineurheilu on tärkeää vapaa-ajanvaatetuksessakin. Ammatilaistasolla löhöilevä osaa arvostaa laadukasta ja harrastuksen tiukat vaatimukset huomioonottavaa suunnittelua. Hiertämättömät saumat ja ryppyyntymätön materiaali nyt ovat lapsellekin selviä valintakriteereitä, mutta muutamalla yksityiskohdalla voidaan henkilön laiskotteluharrastus saattaa ihan uudenlaiselle tasolle. 1. Karkkitasku. etupuolella, että voi maata selällään tai kyljellään, ilman että karkit valuvat amatöörimäisesti ulos. Kengurutasku, jotta kätisyydellä ei […]

Yläkerran naapurini on mitä ilmeisimmen aloittanut jokasyksyisen uuden elämän – ja uuden harrasteen. Nimittäin naruhyppelyn. Voin todeta, että ihan yllättävän ärsyttävä ääni lähtee siitä tasaisesta tömps-läps-tömps-läps jumputuksesta, kun vuorotellen muovinaru ja loikkijan lättäjalat osuvat elementtitalon muovilattiaan iloisesti seinämateriaaleista kaiuten.  Mutta koska en todellakaan ole mikään toisten tervehenkisistä ajanvietteistä häiriintyvä, henkisesti pienenpieni ihminen ajattelinkin kostoksi kokemuksestani […]

… vanha asenne. kuva

Onhan se tavallaan kiva, että nykyään noita kyllä-mää-sitten-5-kilon-päästä-tavoitehousuja mainostetaan ihan realistilla mainoskuvilla (tsek. not-quite-there-haaruskohta). Ainakin, kun kivalla tarkoitetaan hämmentävän typerännäköistä. ”Malli on 177 cm pitkä ja käyttää kokoa X-Small.” Nyt ymmärrän, miten Tuksu on kokoa 36. Käyttää vaan raivolla sen kokoisia vaatteita ja toivoo stretsin kestävän, ei tässä mahtumisesta puhuta. Kiitos, nelly.com. Ei siis sillä, […]

Kun Lilyssä on teemaviikko, siihen osallistutaan vaikka väkisin. Kokeilin siis minäkin ottaa kameran pieniin karvaisiin käsiini, ja kuvata teille tyylipalasia tyypillisestä tamperelaisesta katukuvasta. Yleisestiottaen voisi pikasilmäyksellä sanoa tamperelaisen katuilmeen olevan sävyiltään tummanpuhuva, jopa monotoninen. Pääasiallisesti harmaata, mustaa sekä joitakin luonnonsävyjä pieninä yksityiskohtina, lähes vuodenajasta riippumatta. Pois jäävät suurenmaailman tyylitaituruudet, kaarteet, kohotukset ja kaikenlainen iloittelu. Pituuksissa […]

Olen meinaan melkoisella varmuudella ensimmäinen, jolla on syysflunssa tänä vuonna. Minäminäminä, näitte sen täällä ensin! Ja tämähän ei tasan sitten ole mikään perässähiihtäjien ja kaikenmaailman matkijoiden so-last-season kesäflunssa. Ei ole. Vaikka näyttääkin ihan samalta. Yhh. Voisi edes olla sen verran kova flussa, että ei kokisi varsin pistävää tukkakriisiä. Ja silmäpussikriisiä. Taidan lääkitä itseäni lappaamalla suuhuni […]

Katso teeveestä elokuvaa käsikoruihin fiksaantuneista kääpiöistä ja muusta friikkipossesta. Elokuvan loppumisaikahan on se sangen päivätyöystävällinen n. klo 1 yöllä. Huomenna sitten aamukahvin kanssa nämä.

  Kissa, tuo eläinkunnan ehdottomasti kaunein ja sulokkain jäsen.

  Se on leppis! Ja se on mun keittiön seinällä. Täällä sitä ollaan villin luonnon keskellä, niinkuin ei olisikaan, niinkun paraskin samooja tai metsäläinen. In your face, luonto. (Mutta jos se jättää keltaisen pisijäljen mun neitseellisen valkoiseen kohokuviotapettiin, the little motherfucker is as good as gone.)