Kun täti hevikeikalla kävi

Hyvän ystävän uuden bändin debyyttikeikka sunnuntai-iltana yhdeksältä paikallisessa rokkibaarissa.

No tottakai!

Näinhän ne kaikki keikat pitäisi olla, huokasi täti toiselle. Pääsisi aina ajoissa nukkumaan.

Leima kämmenselässä: limudiskofiilis aina ja ikuisesti.

Lasissa vissyä ja korvatulpat iskuvalmiina. Melko rock-uskottavaa.

Mutta yleisön ei onneksi tarvitsekaan olla rock-uskottava, jos bändi on sitä ihan sata lasissa.

Ei olisi uskonut debyyttikeikaksi.

Väittäisin, että tämä pirkko on yksi Suomen kovimmista raskaan musiikin laulajista. Huom: laulajista, ei naislaulajista.

Ja on nimittäin esiinnytty yleisölle ennenkin, kyllä.

TJEU: Susivainaa Facebookissa. Paitsi että tämä raato räyhää kyllä livenä vielä tykimmin.

Ding dong, the wolf is dead!