Härkää sarvista, kitaraa kaulasta

Uskon, että aika monella meistä on jokin asia (tai vaikka useampikin), jota haluaisimme opetella tekemään mutta kynnys siihen on syystä tai toisesta kasvanut kerrostalon kokoiseksi.

Minulle yksi niistä asioista on kitaransoitto.

img_1103_1.jpg

Kelpo soitin on sijainnut kanssani samassa osoitteessa vuosikausia ja luppoaikaakin siihen tarttumiseen olisi ollut. Oikeita, hyviä syitä asian lykkäämiseen ei ole siis ollut yhtäkään. Ei yhtäkään. Ainoastaan se suurin viheliäisyys kaikista, rimakauhu. 

Muutama päivä sitten huomasin kaverin linkittäneen Facebookiin Rockway.fi-sivuston tarjouksen: seitsemän päivän kokeilujakso ilmaiseksi. Hetken mielijohteesta klikkasin itseni kirjoille netissä toimivaan musiikkikouluun. Ja vihdoinkin: eilen hain vintiltä kitaran, napsautin tietokoneen auki ja opetusvideon pyörimään. Parin tunnin tuhraamisen jälkeen lopputuloksena oli vireeseen saatu kitara, kaksi jotenkuten hallinnassa olevaa sointua ja maailman kipeimmät sormenpäät. 

Ja voittajaolo. Siitäkin huolimatta, että sormet tuntuvat aivan liian lyhyiltä ja kömpelöiltä taipuakseen kunnolla oikeisiin asentoihin. Tällä hetkellä tuntuu hyvin kaukaiselta, että vielä jonakin päivänä otteet tulisivat muka luonnostaan lihasmuistista, mutta sitä kohti kuljetaan.

Sillä se hetki, kun saa soittimesta juuri sen äänen kuin pitääkin, on vertaansa vailla.

Instagramin puolella tulleista kommenteista päätellen kitaroita makuutetaan tyhjän panttina muissakin osoitteissa. Lyhyen kokeilun perusteella suosittelen kyllä lämpimästi tuota Rockwayta. Kursseja on tarjolla sekä nollasta lähteville untuvikoille että edistyneemmille, videot ovat selkeitä ja niissä on hyvää tsemppiä mukana. Sivustolta löytyy myös superkätevä viritysmittari, jolla skeban saa nätisti vireeseen tietokoneen oman mikrofonin kautta. 

Ja eikun tekosyyt roskikseen ja soittamaan!

(Ja koska olen umpihullu muija, ajattelin näin kahden päivän rämpyttelyn jälkeen lähteä jo huomenna keikalle Lappeenrantaan. Sikahauska Possuklubi marssittaa ravintola Wolkoffin terassille kaikenkarvaisia koomikoita, joukossa myös allekirjoittanut joka aikoo käyttää oman viisiminuuttisensa parrasvaloissa uuden soittoharrastuksensa esittelyyn. Ei mitään hajua, onko se koomista, tragikoomista vai pelkästään traagista. No, onneksi siellä on runsaasti muitakin esiintyjiä. Showtime klo 20, vitosen lippuja saanee kaiketi vielä ovelta.) 

kulttuuri suosittelen musiikki
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.