Ihmisenä olemisen tragedia

 

elämä on sellaista, että siinä väkisinkin

jää sanomattomia sanoja

kosketuksia, joiden välissä oli ilmaa

vuotavia haavoja ja mustia möykkyjä

tunne siitä, että olisi pitänyt tehdä enemmän

olla jotakin muuta kuin oli

 

ja ehkä ihmisenä olemisen suurin tragedia onkin se

että niin kovin harvoin 

osaamme antaa toiselle juuri sitä

mitä hän kaikista kipeimmin kaipaa