”Sul ei oo varaa sanoo ei.”

Törmäsin netissä pitkästä aikaa pysäyttävään blogiin.

Project Unbreakable on Grace Brownin valokuvaprojekti, joka antaa äänen seksuaalista väkivaltaa kokeneille. Brownin kuvissa raiskatut pitelevät edessään kylttiä, jossa siteerataan heidän päällekarkaajaansa.

Niin hyytävää katsottavaa kuin kuvat ovatkin, niissä on myös jotain uskomattoman kaunista ja komeaa.

Suurin osa näyttää kuvassa omat kasvonsa kokonaan, häpeilemättä. Uhri ei ole sana, joka kuvien henkilöistä tulee ensimmäisenä mieleen. Blogissa kuvatut kertovat voimaantuneensa projektista: joku on vihdoin saanut rauhan yli kahdenkymmen vuoden kärsimyksen jälkeen ja pystynyt jatkamaan elämäänsä.

Varsinaista seksuaalista väkivaltaa en ole onneksi koskaan kokenut, joitain uhkaavia tilanteita kylläkin. Kuvia katsellessa muistin elävästi erään nuoren miehen vuosien takaa, joka baarin narikkajonossa tarrasi kipeästi ranteeseeni kiinni ja kähisi korvaani:

Sä oot niin ruma et sul ei oo varaa sanoo ei.

Onneksi olimme julkisella paikalla. Toivon hartaasti, ettei kukaan ole joutunut kuulemaan niitä sanoja tuon miehen suusta kahden kesken.