Tytöt äänestivät väärin

Tytöt äänestivät väärin

Eilisen Emma-gaalan loppuhuipennuksena jaettu, yleisön äänestämä Vuoden artisti-palkinto loksautti monen musiikinystävän leuat auki: palkinnon pokkasi vasta neljä biisiä urallaan julkaissut Arttu Lindeman. Ja tähän uutiseen suomalainen nettiyleisö olikin heti valmiina reagoimaan. Arttu Lindeman vuoden artisti… Suomalaiset ei ymmärrä musiikista yhtään mitään. Hyi helvetti. Suuren yleisön ei saisi koskaan antaa päättää mitään. Yleisöäänestyksen perusteella saadaankin kuva […]

Kuka auttaisi pedofiilia?

Kuka auttaisi pedofiilia?

Yle julkaisi eilen sivuillaan jutun Tuhansien pedofiilien maa, jonka lukemista suosittelen lämpimästi. Niin vastenmielinen kuin aihe onkin, Ylen juttu avaa ansiokkaasti sitä, mitä varmaankin moni miettii lukiessaan uutisia hyväksikäyttötapauksista: mitä oikein liikkuu sellaisen ihmisen päässä, joka tuntee seksuaalista kiinnostusta lasta kohtaan? Vaikka kansankielessä pedofiili tarkoittaa usein samaa kuin lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön jo syyllistynyt, on tärkeää […]

Viimeksi…

Viimeksi…

…ilahduin saadessani kutsun ystävän syntymäpäiväjuhliin. Samalla toivoin, että olisipa siellä voileipäkakkua. Tekee ihan hirveästi mieli voileipäkakkua. …nauroin lukiessani sata suomalaista sketsihahmoa esittelevää Sketsofrenia-kirjaa (ote kirjasta kuvassa).Tajusin, miten paljon kotimaiselle sketsiviihteelle altistuminen jo pienestä pitäen onkaan vaikuttanut siihen, mitä pidän hauskana. Osa hahmoista tuntui yhtä läheisiltä kuin vanhat ystävät, joiden kanssa on kasvanut yhdessä aikuisiksi. Tai no, kasvanut […]

Pari sanaa perunasta

Pari sanaa perunasta

Tammikuu tekee mieli aloittaa jollain kepeämmällä aiheella: kuolemasta ja maailman pahuudesta onkin sitten aikaa jutella koko loppuvuosi.  Puhutaan perunasta.  On ehkä kliseinen lähestyvän keski-iän merkki, että sitä huomaa paitsi kuuntelevansa kimmeltävin silmin nuoruutensa lempibiisejä, myös haikailevansa takaisin lapsuuden lempiruokien äärelle. Ja minä olen perunalla kasvanut. Jos elämä on jotakin opettanut niin sen, ettei mikään tässä […]

Inspired by Celeste Barber, part II

Inspired by Celeste Barber, part II

Mariah Carey-parka. Supertähti ja kaikkea, mutta ei varaa housuhin, saati lämmittävään aluspaitaan. Ja flanellipaidastakin ovat napit irronneet.  Harmi, että havahduin liian myöhään: olisin lähettänyt Atlantin taakse joulun hengessä avustuspaketin, jossa olisi ollut ainakin pässinpökkimä lämpökerrasto, ompelutarvikkeita ja varanappeja. Nyt on tyytyminen vain henkiseen tukeen. Mariah, I feel you.    (Inspiraation lähteenä jälleen kerran Celeste Barberin Instagram-tili.) 

Hei kuule Suomi

Hei kuule Suomi

Huhuu? Kuuletko? En nimittäin oikein enää tiedä, kuunteletko sinä ketään. Ainakaan heitä, joilla olisi sinulle eniten asiaa, mutta kaikkein pienin ääni. Sinulla on tänään juhlapäivä. Paistattelet sinivalkoisissasi prameana ja ylväänä, liehuvien lippujen, marssimusiikin ja kilisevien skumppalasien ympäröimänä. Olet opetellut kiltisti ulkoa sen mantran, joka toistuu vuodesta toiseen samanlaisena. kiitos veteraaneille saamme elää rauhassa puhdas ja kaunis  […]

He jotka eivät koskaan pyytäneet mitään

He jotka eivät koskaan pyytäneet mitään

He jotka eivät koskaan pyytäneet mitään jättivät itsensä jonon viimeiseksi ottivat kantapalan kattoivat pöytään seitsemän sorttia ja karjalanpaistin  ja söivät itse eilistä lihakeittoa keittiöjakkaralla tiskipöydän ääressä   He jotka eivät koskaan pyytäneet mitään odottivat toisten lukevan ajatuksia ja sanattomia toiveita odottivat sanoja jotka voitelevat ja kohottavat odottivat loputonta kiitollisuutta odottivat mitalia jota ei koskaan tule […]