Överiä ja ysäriä

Kun lempihameen vetoketju menee taas pitkästä aikaa kiinni, on tietenkin erittäin hyvä syy nostaa kaapista sokeripussi ja kermapurkki  ja leipoa ehkä kaikkien aikojen överein herkkupaakkelssi. Ja kuten asiaan kuuluu, laittaa vahinko kiertämään ja kutsua myös kaverit mukaan istumaan iltaa kyseisen imellyksen ympärille. 

Samana päivänä kun aloitin uuden, tolkullisemman elämän löysin tietenkin netistä tämän Snickers-kakuksikin kutsutun herkun ohjeen. Siitä saakka se on minua herkeämättä vainonnut ja tiesin, etten saa rauhaa ennen kuin makunystyräni ovat tehneet sen kanssa tuttavuutta. 

No nyt on. Tehty tuttavuutta. HUHHUHHUHHHUH. 

Jos ainesosaluettelossa mainitaan mm. kaksi suklaalevyä, neljä desiä sokeria sekä dominokeksipaketti, niin tyhmempikin tajuaa, että nyt ei olla kokkaamassa mitään diabeetikon erikoista. Siitä huolimatta valmiin tortun makeus ylitti ehkä kaikki odotukset. 

Mutta siis hyväähän se oli, pienenä annoksena, koko lahjomattoman maisteluraadin mielestä. Ikeniin imeytynyt sokerikerros piti tietenkin huuhdella pois oluella, punkulla ja skumpalla ja myöhemmin illalla vietimmekin nostalgisia hetkiä levyhyllyn äärellä, kun kolkytjarisat-sukupolven äänitorvet innostuivat muistelemaan kouludiskojen vanhoja hyviä aikoja. 

Tässä valikoituja helmiä illan soundtrackiltä:

http://youtu.be/vIbcqgXh5-4

http://www.youtube.com/watch?v=AAtevYRkv7Q

http://www.youtube.com/watch?v=wqCpjFMvz-k

http://www.youtube.com/watch?v=6Ejga4kJUts

Huhhuh. Vanhojen muisteleminen se vasta rankkaa onkin ja käy otsalohkoon. Onneksi tästäkin selvitään saunalla, paistetuilla kananmunaleivillä ja PMMP:n keikalla. 

Mutta että joo. Leipokaa ihmiset kakkua ja kuunnelkaa ysäriä, mutta molemmat omalla vastuulla.

 

<a href=”http://www.bloglovin.com/blog/4010040/?claim=r6pkv9dchs9″>Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>