Siivouspäivä
Uuden vuoden alku. Mikä ihana syy laittaa elämä uusiksi.
Yksi valkaisee nenää, toinen aloittaa kuntoilun, kolmas poistaa nelijalkaiset lautaseltaan. Jos ei muuta, niin aina voi siivota. Tempaista komerot auki ja kantaa ulos kaiken ylimääräisen, kirpparille tai roskapönttöön.
Ihanan siistiä, ihanan selkeää.
Samalla tavalla meitä kannustetaan siivoamaan lähipiiristämme pois kaikki ”negatiiviset energiasyöpöt”. Tiedättehän, ne kamalat ihmiset jotka ottavat enemmän kuin antavat. Kaikillahan niitä on. Pois, pois vaan. Oma hyvä fiilis on tärkeämpää kuin mokomien riippakivien raahaaminen.
Kyllä. Joskus on erittäin aiheellista tehdä pesäero. Mutta ennen kuin aloittaa suurieleisesti tyhjentämään omaa puhelinluetteloaan, kannattaa varmistaa yksi olennainen asia: ettei itse ole jollekin se energiasyöppö.
Voipi muuten tulla kohta yksinäistä.
Ihminen on siitä jännä tapaus, että se peilaa itseään jatkuvasti muihin, tietoisesti ja tiedostamattaan. Ja aika usein ne piirteet, jotka meitä muissa ihmisissä eniten nyppivät ovat niitä samoja, joita emme kestä itsessämme. Tai emme edes tajua, että ne piirteet ovat myös meissä. Tai emme halua tajuta.
Jos vaikkapa oikein kovasti ärsyyntyy sellaisista ihmisistä, jotka arvostelevat toisia ihmisiä, on ihan aiheellista tarkistaa minkäläinen tuomari löytyykään sieltä omien nahkojen sisältä. Ettei vaan kävisi niin, että peilistä katsookin täsmälleen samanlainen mulkvisti kuin he, joita eniten inhoaa.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
