Trendi heitti haasteen lilyläisille: käy moikkaamassa kymmenen vuoden takaista itseäsi ja heitä hänelle pari neuvoa ah niin viisaalta nykyminältäsi.

Tässä keikistelee uudenkarheassa leningissään Kustaava, Niskavuoren sisarussarjan kuopus näytelmästä Niskavuoren nuori emäntä. Eletään kesää 2004 ja paikkana on Lappeenrannan Linnoituksen kesäteatteri. Silloinkin oli muuten viileä ja sateinen kesä. Erityisesti mieleen on jäänyt eräs heinäkuun lopun esitys, jolloin jääkylmä lokakuu laskeutui kesäteatterin monttuun. Minulla oli tuo mekko päälläni sekä näytelmän alku- että loppukohtauksessa ja lienee sanomattakin selvää, että näytelmän alkaessa vettä satoi kuin Esteristä itsestään. Sade jatkui läpi esityksen, voimakkuuttaan vaihdellen ja pari tuntia myöhemmin vedin jääkylmän ja litimärän mekon jo valmiiksi jääpuikkona kalisevan kroppani päälle ja meinasin purskahtaa itkuun ennen lavalle menoa.

Seuraavana iltana lippukopille ilmestyi iso säkillinen metrilakua ja mukana kortti kiitolliselta katsojalta: upeaa kun jaksoitte esiintyä, säästä huolimatta. 

Mutta joo. Että siis jotain elämänohjeita pitäisi antaa? Voi helvetti. Tuo 24-vuotias muija saattoi monessakin asiassa olla paljon fiksumpi kuin tämä nykyinen. Ja ne mokathan pitää ihmisen joka tapauksessa ihan itse tehdä, eihän siitä mihinkään pääse. 

Mutta sanon nyt sitten vaikka sen, että

…anna hei tukan kasvaa, jookosta? Eiköhän tuo rekkis-look ole jo vähän niinku nähty. 

…vaikka jollain toisella on kovempi ääni tai se on vanhempi kuin sinä, se ei tarkoita sitä että se olisi välttämättä sen viisaampi ihminen tai enemmän oikeassa kuin sinä. Sillä on vain kovempi ääni ja se on vanhempi kuin sinä, siinä kaikki. 

…niitä oikeasti kivoja miehiä on olemassa. Ja sinkkuina. Niitä, joiden kanssa ei tarvitse koko ajan leikkiä jotain perkeleen kissaa ja hiirtä ja arvuutella että missä mennään vai mennääkö edes ja kyllä vai ei vai mitä vittua sitten. Tapaat yhden sellaisen aika pian, jo tänä vuonna. Menet sen kanssa myöhemmin naimisiin ja kymmenen vuoden päästä teillä on sininen tupa ja perunamaa. (Ai mitä, et usko vai? No en puhu paskaa, usko nyt vaan!)

…töitä on ihmisen ihan aiheellista tässä maailmassa tehdä. Mutta jos mitenkään mahdollista niin valitse ammattisi sen perusteella mitä itse ihan oikeasti haluat tehdä. Joo, olet oikein hyvä teatterituottaja ja sinusta tulee siinä vielä parempi, mutta kannattaa aina välillä kysyä että teetkö sitä siksi että oikeasti haluat vai siksi että sinulla on loputon tarve miellyttää ja kaipaat ihan helvetisti toisten ihmisten hyväksyntää? Sekin käy nimittäin ajan myötä aika kalliiksi, jos yrittää koko ajan esittää jotain muuta kuin mitä oikeasti on. 

No, siinäpä ne tärkeimmät. Paitsi sitten vielä se kaikkein tärkein neuvo:

Sämpylöiden leipominen mulkvisteille on maailman pahinta ajanhukkaa. 

(Kuva: Ari Nakari. )