Kelpo kalapiiras

Vaikkei tämä mikään ruokablogi olekaan, yksi suosituimpia postauksiani tuntuu olevan maailman parhaan sienipiirakan ohje. Sinne tipahtelee säännöllisesti kommentteja kiitollisilta leipureilta ja niitä on kovin hauska lukea, kiitos siitä!

Viikonlopun kahvikekkereille pyöräytin taas suolaista pöytään. Koska piiras tuli tuhottua viimeistä murua myöten, uskallan jakaa ohjeen täälläkin.

img_5391-1_-_kopio_800x533.jpg

Kylmäsavulohi-katkarapupiiras

Pohja:

150 g voita

3 dl jauhoja (itse laitoin puolet vehnää ja puolet ruista)

1/4 tl suolaa

3 rkl kylmää vettä

Täyte:

150 g kylmäsavulohta

pieni pussi kuorittuja katkarapuja

noin puolikas purjo

1 prk ranskankermaa

3 kananmunaa

puolikkaan sitruunan mehu

tilliä (tuoretta tai kuivattua)

suolaa, pippuria

juustoraastetta

Nypi voi ja jauhot murumaiseksi seokseksi, lisää suola ja vesi ja sekoita tasaiseksi. Taputtele jauhojen avulla (pyöreään) piirakkavuokaan. (Voit halutessasi esipaistaa pohjaa 200 asteessa noin kymmenen minuuttia. Minä en nyt paistanut, ja olisi ehkä pitänyt.)

Valmista täyte: sulata katkaravut, silppua lohi pieniksi suikaleiksi ja purjo ohuiksi renkaiksi, sekoita keskenään ja kippaa pohjan päälle. Vatkaa munat, ranskankerma, sitruunamehu ja mausteet tasaiseksi seokseksi ja kaada täytteen päälle. Ripsauta päälle juustoraastetta ja paista noin puolisen tuntia 200 asteessa. 

Suolan kanssa kannattaa olla tarkkana, koska lohessa sitä on jo runsaasti itsessään. Toisaalta, janottaapahan sitten enemmän.

Muita leipomiseen liittyviä huomioita viikonlopulta: jos teet keksipohjaista juustokakkua, hyödynnä ihmeessä kaapinpohjalle piiloutuneet joulupiparit. Niistä saa huomattavasti maukkaamman pohjan kuin perusdigestivestä, eikä niistä ennakkoluuloista huolimatta synny erityisen hyökkäävää joulufiilistä. Siis siihen kakkuun, tai muutenkaan. 

(Pipari, tirsk!)

Koti Ruoka ja juoma

Kreemituliainen

Samaan aikaan kun abiristeilyn varsinaiset päähenkilöt kasasivat kärryihinsä mansikkalimesiideri- ja lonkerolaatikkotorneja, minä keräilin koriin Daimeja ja liitulakuja sekä hihittelin hyllyjen välissä tälle:

fr23.2_2.jpg

Oi viron kieli! Kuinka jaksatkin naurattaa, yhä ja aina vaan?

Tuubi lähti mukaan, tottakai. Kortsudevastane vai ei, vaikea sanoa näin lyhyen kokeilun perusteella, mutta oikein miellyttäväntuntuinen voide ainakin tälle omalle nahale

Puhas Loodus-sarjan tuotteita oli hyllyssä muitakin. En tiedä, ovatko nämä ihan puhdasoppista luonnonkosmetiikkaa, mutta valmistajan mukaan putelit sisältävät luonnollisia uutteita ja tehoaineita tarkoin valikoiduista lääkekasveista. Ei kuulosta vaaralliselta. Eivätkä tuotteet myöskään olleet hinnalla pilattuja, joten tässäpä mainio tuliaisvinkki Tallinnan laivoilla seilaaville. (Ja nämä löytyvät siis ainakin Europalla sieltä viinataxfreen puolelta, kosmetiikkamyymälän prameaan ympäristöön ei näillä vaatimattoman oloisilla purnukoilla ole ollut asiaa.)

Viron kielestä ja kulttuurien kohtaamisesta tuli mieleeni vielä kaverini, joka oli eräällä reissullaan melkein ajatunut kahnaukseen tallinnalaisen kahvilatyöntekijän kanssa:

-Mie olisin halunnut kahviin maitoa, mutta se vaan hoki että piim, piim!

 

Kauneus Iho Syvällistä