Tiedän, otsikko lupaa paljon. Mutta kun se on totta.

Olen niittänyt mainetta ystäväpiirissäni lyömättömänä piirasleipurina juurikin tämän reseptin ansiosta. Yhden käden sormet eivät riitä laskemaan kaikkia niitä nyyttärikemmakoita, joihin tämä piirakka on kainalossani ruokatuliaisena matkannut.

Tämä ihanasti suolainen brunssiherkku sopii erityisen hyvin sellaiseen kattaukseen, jonka osanottajien ohimoissa eilisilta tuntuu kevyenä tykytyksenä. Sen sijaan eloonjäämistaisteluksikin kutsutussa oksennuskrapulassa jättäisin tämän väliin, siihen olotilaan ei kannata hyviä raaka-aineita tuhlata. Sikäli kun silloin juuri mikään maistuisikaan.

Alkuperäinen resepti on peräisin tädiltäni, ohjetta on luonnollisesti tuunailtu vuosien varrella. Tällä kertaa käytin piirakkaan sesonkiherkkua eli kantarelleja, yleensä olen tehnyt tämän suppilovahveroista. Kai tähän voisi periaatteessa käyttää mitä ruokasieniä vaan, hätätilassa vaikka purkkiherkkusieniä, mutta jos haluat tuntea itsesi erityisen hyväksi ihmiseksi, kuten tietenkin haluat, käyt poimimassa sienet ihan omin pikku kätösin. Ja mielellään jostain muualta kuin torilta tai kaupan säilykehyllyltä.

Pohja:

• 200 grammaa voita
• noin 5 dl vehnäjauhoja (sekaan voi laittaa myös ruis- tai grahamjauhoja)
• 1 pussillinen perunasosejauhetta
• 1 tl leivinjauhetta
• 1/2 tl suolaa
• 1-2 dl vettä

Täyte:

• 2 litraa tuoreita, puhdistettuja sieniä tai litra pakastettuja
• paketti pekonia
• iso sipuli
• mustapippuria, basilikaa, yrttisuolaa
• 2 kananmunaa
• 1 purkki Valion Kipparijuusto-ruokakermaa
• kuivattua ruohosipulia
• 150 grammaa juustoraastetta

Nypi voi ja pohjan kuivat aineet sekaisin murumaiseksi seokseksi, lisää vettä jotta saat aikaan tasaisen taikinamassan. Laita taikinakulho jääkaappiin huilamaan siksi aikaa kun valmistat täytteen.

Jos käytät tuoreita sieniä, revi tai pilko ne pienemmiksi ja laita kuivalle pannulle kuumenemaan niin että nesteet lähtevät lätkimään. Kun neste on haihtunut, siirrä sienet sivuun odottamaan. Ruskista pannussa silputtu pekoni ja hienonnettu sipuli, lisää sienet mukaan ja mausta.

Taputtele taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja levitä täyte tasaisesti pohjan päälle. Riko munat kulhoon, lisää kerma ja ruohosipuli ja mausteita, jos haluat. Kaada seos tasaisesti piiraan päälle ja ripottele perään vielä juustoraaste.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Anna jäähtyä, leikkaa annospaloiksi ja nauti hyvässä seurassa hilpeästi kikatellen. Viinisuosituksena jokin hyvä eli halpa kuohuviini.

Tärkeää muistaa:

• Käytä aitoja aineita, kuten ehtaa voita. Ei ruveta pelleilemään minkään leivontamargariinin kanssa, jooko? Jos aiot laskea kaloreita, tee se jossain muualla kuin tämän piiraan äärellä.
• Pohjan juju on perunamuussijauheessa, sen antaa juuri oikein koostumuksen. Miksei siihen voisi käyttää myös muussinjämät, oikea sekoitussuhde löytynee kokeilemalla. Silloin saattaisin jättää veden lisäämättä.
• Täytteenä voi tietenkin käyttää muutakin kuin sieniä, testattu on menestyksekkäästi mm. parsakaali-feta-tomaatti-komboa sekä paprika-sipuli-kesäkurpitsa-settiä. Vain mielikuvitus on rajana. Reilu satsi juustoa tuo makua kaikkiin versioihin.
• ÄLÄ PIHTAILE TÄYTTEEN MÄÄRÄSSÄ. Mikään ei ole surullisempaa kuin piiras, josta pohja paistaa keskeltä läpi. Jos olet pihistelijä, jätä käntty kokonaan tekemättä.
• Lopuksi huonoja uutisia kasvissyöjille: pekonia ei voi jättää tästä ohjeesta pois, se nyt vaan on tämän sienipiirakan juttu. Sori.