Rumat keksit
Lilyläisten blogien nimiä käsittelevän postauksen kommenttilootassa intouduttiin taannoin keskustelemaan myös suomalaisen kahvipöydän kruunaamattomista kuningattarista, Marie-kekseistä, jotka meillä päin myös vieraankarkoituskekseinä tunnetaan. Jos sen sijaan haluaa, että porukka viipyy tuvassa pitempäänkin, voi myös tarjota jotain muuta.
Kuten itseleivottuja rumia keksejä.
Muistatteko kauralastut? Mokkapalojen ohella ne olivat aikanaan kuumaa kamaa ainakin tämän esiteinin kokeilevassa keittiössä. Yhtenä päivänä halusin verestää muistoja ja leipoa niitä mutta voihan sviidu: ei ollut kaurahiutaleita.
Neljän viljan hiutaleita sen sijaan oli. Olin hiukan skeptinen, mutta annoin mennä. Ja tiedättekö mitä? Toimii. Vieraat ottivat jopa lisää.
Alkuperäinen resepti on täältä. Vaihdoin siis kaurahiutaleet neljän viljan hiutaleisiin ja lisäsin taikinaan vielä teelusikallisen kanelia. Paistoaikaa kannustan pidentämään hiukan, siten että lastujen reunat ruskistuvat kevyesti. Riippuu tietysti uunin tehosta.
Huomasin myös tatsin vuosien saatossa kadonneen: en malttanut tehdä taikinasta tarpeeksi pieniä kökkösiä ja ne levisivät pyöreiden lastujen sijasta rumaksi levyksi. Siitä siis nimi rumat keksit. Ja siitä, ettei näitä voi kauralastuiksikaan kutsua ja neljän viljan lastut taas kuulostaa jotenkin todella typerältä. Lähes terveysruoalta, mitä nämä eivät todellakaan ole.
Ja jos vieraat eivät ahmi kaikkea kitusiinsa, niin lastuista saa myös erinomaista pohjamateriaalia tähän. Mansikka-aikahan nyt on jo finito, mutta reseptiä on testattu menestyksekkäästi myös lakoilla ja vadelmilla. Tänään menin vielä astetta pidemmälle: murensin kulhon pohjalle mustikkakukon jämät ja kippasin päälle kermarahkaa ja kasan vadelmia.
Voin kertoa: aivan helvetin hyvää.
Myös Pomppu suosittelee:
P.S. Tiedän, että gluteeniviljat ovat tällä hetkellä jokaisen vähänkin tiedostavan ruokafriikin not-to-do-niinkuherranjumalaikinä-listalla. Tiedän myös, miltä tuntuu syödä itsensä tukkoon vaalealla vehnähötöllä. Silti olen sitä mieltä, että leipäpussissa ei asu saatana vaan että viljatuotteet tarjoavat ihmiselle varsin miellyttäviä nautinnon hetkiä, sillä kuuluisalla kohtuudella nautittuna. Keliakia ja muut sairaudet ovat sitten asia erikseen.