Saunanakit ja Napakymppi

En usko, että Suomesta löytyy kovinkaan montaa aikuista ihmistä, jolla ei olisi vahvaa muistoa lapsuuden lauantaisaunasta. Näihin muistoihin liittyy myös aina vahvasti juoma ja ruoka.

Yksi muistaa jaffapullon, jonka sisältö jaettiin viivoittimen kanssa tasan sisarusten kesken. Toisen lasissa taas oli smurffia, kolmannella akuankkaa ja neljännellä omenaporetta.

Minulla oli kaljaa. Halusin ehdottomasti saunakaljan, koska iskälläkin oli ja sitä myös sain, tosin pilsneriä. Se piti aina juoda siitä samasta, pienestä lasista. Ja katsokaa, miten normaali minusta tuli!

Entäs ruoka sitten? No yleensä uunimakkaraa tai keitettyjä nakkeja. Tai sitten kiukaalla pussissa hikoillutta hookoo blöötä. Kuka sitä nyt saunaa ilman makkaraa, hyvänen aika!

Ja sitten katsottiin yhdessä telkkaria, Napakymppi sieltä tuli ainakin. Oi Kari ja Kaitsu ja kaikki ne rohkeat, paria hakevat suomalaiset! Edelleen jaksan olla iloinen siitä, miten paljon Suomessakin on ollut niitä työkavereita, jotka ovat olleet huolissaan kollegansa parinmuodostuksesta. Liikuttavaa.

Ja sitten ne mahtavat saksalaiset jännityssarjat, Kettu ja Derrick. Niistä näki kyllä painajaisia monta yötä mutta muuten olivat tosi kivoja. Ja tietysti brittisarja Bergerac, jota leikkisästi Perserakiksikin kutsuttiin.

Mitä teillä syötiin, juotiin ja katsottiin pyyhe päässä ja kylpytakki päällä?

suhteet oma-elama ruoka-ja-juoma
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.