Tallinna kaikilla mausteilla

 

Lähimatkakohteissa on puolensa. Vaikka itse matkustaminen on minusta lähes yhtä hauskaa kuin perillä kohteessa oleminen, joskus on kiva että voi vaihtaa maisemaa kohtuullisen lyhyessä ajassa ja saada silti sen kokemuksen että nyt muuten ollaan ulkomailla.

Yksi tällainen matkakohde on tietenkin Tallinna.

Tällä kertaa viivyimme kaupungissa pari yötä ja nähtyä tuli niin vanhankaupungin turistirysät kuin Telliskiven hipsteripyhätöt. Telliskivi Loomelinnak on ehdottomasti käymisen arvoinen kohde, tosin ensi kerralla täytyy tähdätä reissu viikonloppuun jotta pääsee tutustumaan myös jokalauantaiseen kirpputoriin. Vanhoihin tehdasrakennuksiin levittäytynyt luovien alojen keskus pitää sisällään ravintoloita, kahviloita ja baareja, putiikkeja, studioita, näyttely- ja tapahtumatiloja. 

Ketään tuskin yllättää, että halusin lomallakin vankilaan: Patarein vanhassa vankilassa kävimme opastetulla kierroksella, siellä olisi saanut kulutettua enemmänkin aikaa. Surukseni kuulin oppaalta, että museotoiminta on päättymässä syksyllä ja rakennuksen tulevaisuus epävarma. Näimme vain pienen palasen valtavasta kompleksista, mutta se vähäkin teki vaikutuksen. Rapistuneet seinät, ahtaat sellit ja tarinat julmuuksista tuntuivat ihon alla vielä pitkään kierroksen jälkeenkin. 

Ihon alla tuntui myös reissussa nautittu ruoka, mutta positiivisella tavalla. Vatsat tulivat täyteen lähes jokaisella aterialla ja jotkut ruoat saivat melkein nyyhkimään ilonkyyneliä. Toisten mielestä voi toki olla superjunttia mennä selkeästi turisteille suunnattuun Olde Hansaan, mutta minä väitän syöneeni siellä yhden elämäni parhaista aterioista. Arabianhärkää unelmien kastikkeessa, vahva suositus, kuin myös talon omille marja- ja pippurisnapseille.

Vahvan suosituksen saa myös ravintola Väike, johon päädyimme yrittäessämme lounaalle kehuttuun ja suosittuun Rataskaevu 16-ravintolaan. Ystävällinen tarjoilija pahoitteli täyttä ravintolaa ja kertoi kivenheiton päässä sijaitsevan, kuukausi sitten avatun Väiken olevan täysin sama ravintola, mutta suppeammalla listalla. Sieltä saimme paitsi pöydän, myös pöydän täyteen silkkaa täydellisyyttä. Alkuruokana talon puolesta tarjoiltu kurpitsansiemenleipä oli niin järisyttävän hyvää, että pyysin jo muuta seuruetta harhauttamaan henkilökuntaa sillä aikaa kun hiipisin keittiöön kolkkaamaan kokin ja vohkimaan reseptin. Itse söin erinomaista possua ja sisäfilettä tilannut seurueen jäsen kertoi syöneensä kenties elämänsä parhaan pihvin. Jälkiruoaksi tilattu leipävanukas oli sekin pala taivasta (pahoittelen imeliä ylistyssanoja, mutta ei maha mittää.)

Ja pakko sanoa, että arvostin myös suuresti tätä jälkkärikahvin mukana saapunutta tervehdystä:

Baareista erityismaininnan saa soma viinibaari Paar Veini, jossa tyylikkäästi kolhiintuneet pöydät, boheemit eriparituolit ja viinipulloihin tökätyt kynttilät seurustelevat sujuvasti välkkyvien diskovalojen kanssa. Pieni palanen berliinitunnelmaa keskellä Tallinnaa. Paar Veiniä vastapäätä löytyy myös suosittu FRANK, jolle annoimme plussaa maukkaista hampurilaisista mutta miinusta sekoilevasta tarjoilijasta, joka kävi kysymässä ja kirjoittamassa tilauksen ylös kahteen kertaan ja siitäkin huolimatta unohti osan ruoista. (Tämä herätti hilpeyttä siksikin että Olde Hansassa tarjoilijat muistivat pitkätkin tilauslitaniat ilman minkäänlaisia muistilehtiöitä.)

Palvelun laatu vaihtelee Tallinnassa kyllä melkoisesti. Hymyyn vastaaminen on välillä melkoisen vaikeaa ja menut paiskataan nenän eteen kuin koiralle, mikäli asiakkaan paikallaoloa edes mitenkään rekisteröidään. Ja sitten taas toisissa paikoissa (kuten Väike ja Olde Hansa) tuntee todellakin olevansa toivottu vieras. (Tai sitten tarjoilijat vain näyttelevät roolinsa ihan helvetin hyvin.) Ymmärrän toki sen, että ravintolatyö on raskasta ja että Tallinnassakin laukkaa varmasti kaikenlaista turrea, mutta itse en vain jaksa tylyä palvelua, menee heti fiilikset. 

Shoppailua tuli harrastettua sen verran, että kävin ratsaamassa Kaubamajan luonnonkosmetiikkaosaston ja löysin sieltä virolaisen, minulle entuudestaan tuntemattoman Natura Estonica-sarjan erittäin huokeita (noin 4 euroa/ iso puteli) tuotteita. Shampoota, hoitoainetta ja erilaisia suihkusaippuoita lähti mukaan kassillinen ja ainakin appelsiini-tyrnishampoo ja basilika-greippisuihkugeeli ovat ehtineet jo tehdä positiivisen ensivaikutelman. Ostin myös Mossan ravitsevan naamaöljyn, joka tuntuu sekin varsin pätevältä tavaralta. 

(Niin. Joskus sitä tuli raahattua Tallinnasta viinapulloja, nyt shampoopulloja.) 

Jälkikäteen jäi myös harmittamaan, etten sittenkään napannut paikallisesta levykaupasta tuliaiskassiini tätä helmeä:

Ehkäpä sitten ensi kerralla.